Johannes Armas Saarinen (4. tammikuuta 1899 Helsinki3. elokuuta 1987 Mikkeli[1]) oli suomalainen opetusneuvos ja jääpalloilija.

Saarinen valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1926 ja työskenteli sen jälkeen liikunnanopettajana useassa eri koulussa Porvoossa ja Helsingissä. Hänet tunnettiin myös innokkaana musiikkimiehenä. Saarinen lauloi useissa kuoroissa ja toimi Sulasolin toiminnanjohtajana vuosina 1932–1970, Suomen Mieskuoroliiton toiminnanjohtajana 1945–1970 sekä Suomen Sekakuoroliiton toiminnanjohtajana 1957–1970.[1]

Saarinen pelasi jääpalloa maalivahtina Helsingin Jalkapalloklubin joukkueessa, jossa saavutti Suomen mestaruuden 1921, 1923, 1924 ja 1928 sekä hopean 1925. A-maaotteluja Saariselle kertyi kuusi, muun muassa 1922 ensimmäinen voitto Ruotsista. Pesäpallossa Saarinen oli voittamassa vuosien 1922 ja 1923 Suomen mestaruutta Helsingin Pallonlyöjien joukkueessa.

Saavutukset urheilijana muokkaa

Pelaajana muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 593. Oy Scandia Kirjat Ab.

Viitteet muokkaa

  1. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 18.8.1987, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2018.
  2. Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.