Avaa päävalikko

HenkilöhistoriaMuokkaa

Hutrin vanhemmat olivat Tuomas Hutri ja Katri Saikkonen. Hän oli naimissa Mirjami Marttisen kanssa, mutta avioliitto päättyi eroon.[1] Hutri osallistui 17-vuotiaana talvisodassa Viipurin sk-piirin poikapataljoonassa Summan ja Äyräpään taisteluihin ja haavoittui vakavasti. Hän menetti tajuntansa neljäksi vuorokaudeksi ja sai sotasairaalassa herättyään kuulla, että hänen aivoissaan oli 16 sirpaletta, joita ei voitu poistaa, vaan ne jätettiin kapseloitumaan. Hutri kuntoutui jatkosotaan, jossa hän haavoittui vielä kahdesti, mutta lievemmin. Talvisodan vammat alkoivat ärtyä 1943 ja Hutri joutui neljäksi vuodeksi sairaalaan. Hän menetti puhe-, kirjoitus- ja lukemistaitonsa. Päästyään sotasairaalasta vuonna 1947 Hutri pyrki opiskelemaan Ateneumiin, jonne hän pääsi 1949 ja josta hän valmistui 1952.[1] Hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1976. Hutri piti kunnostamassaan maalaistalossa Perniössä vuosina 1999–2009 taiteilijatalo Pyynpivoa.

Taiteellinen tuotantoMuokkaa

Hutrin teoksia oli ensimmäisen kerran esillä 1953.[1] Niiden pääasiallinen materiaali on pronssi, mutta hän on käyttänyt teoksissaan myös paljon puuta. Hutrin teoksia ovat muun muassa Mikkelissä sijaitseva Nelisiipi, Yrjö Koskisen patsas Lopella ja Saattue -patsas Kajaanissa.[3] Hän on myös suunnitellut Ella Erosen ja Osmo P. Karttusen hautamuistomerkit.[1] Salossa Pernion entisen kunnantalon edustalla on Hutrin vuodelta 1983 oleva pronssista ja graniitista tehty veistos Pyykkäri. Veistos paljastettiin vuonna 2016. Veistos on yhdistelmä esittävää ja abstraktia taidetta Hutrille tyypilliseen tapaan.[4]

Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Heikki Ilmari Saarento (toim.): Suomen sotainvaliditaiteilijat 1997, s. 20-21. Hutri, Armas. Helsinki: Suomen Sotainvaliditaiteilijat ry, 1997. ISBN 951-97644-0-2.
  2. Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 7.6.2015, s. 27
  3. Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 22. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3.
  4. Pyykkäri – Armas Hutri Salon taidemuseo Veturitalli. Viitattu 29.4.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.