Apollonin temppeli (Naksos)

Apollonin temppeli oli antiikin aikainen Apollonille omistettu kreikkalainen temppeli Naksoksen kaupungissa samannimisellä saarella (nykyinen Náxos) Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee pienellä niemen kaltaisella Palátian saarella lähellä nykyistä Náxoksen kaupunkia. Paikka tunnetaan myös nimellä Portára (kreik. Πορτάρα) temppelin edelleen pystyssä olevan suuren oviaukon mukaan.[1][2]

Apollonin temppeli
Apollonin temppelin rauniot.
Apollonin temppelin rauniot.
Sijainti Náxoksen kaupunki, Náxos, Etelä-Egean saaret, Kreikka
Koordinaatit 37°6′37″N, 25°22′21″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi noin 530 eaa.
Tyylisuunta joonialainen
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Kreikkalaisessa mytologiassa temppelin paikka Palátian saari oli sama paikka, johon Theseus hylkäsi Kreetalta tuomansa Ariadnen. Samalta paikalla Dionysos sittemmin löysi Ariadnen ja rakensi tälle palatsin.[1][2] Kykladisen kulttuurin aikana 2000-luvulla eaa. paikalla on ollut jonkinlainen asutus.[3]

 
Apollonin temppelin säilynyt oviaukko eli Portára.

Suuren temppelin rakentaminen paikalle alkoi arkaaisella kaudella noin vuonna 530 eaa. Tuolloin saarella piti valtaa tyranni Lygdamis Naksoslainen. Hän vaikuttaa halunneen rakentaa saarelle hyvin suuren temppelin, ja siitä oli määrä tulla yli 100 jalkaa pitkä. Rakennustyö jäi kuitenkin kesken, kun Naksos päätyi sotaan Samoksen kanssa. Lopullisesti työ hylättiin sen jälkeen, kun Lygdamis syöstiin vallasta vuonna 506 eaa.[2]

Temppelin oletetaan yleensä olleen omistettu Apollonille. Joidenkin tutkijoiden mukaan se olisi saattanut kuitenkin olla omistettu tämän sijaan saaren suojelijalle Dionysokselle. Epäselvyys johtuu siitä, ettei temppeliä mainita säilyneissä antiikin aikaisissa lähteissä, eikä sieltä ole löytynyt myöskään piirtokirjoituksia. Nykyaikana kansan parissa porttia on kutsuttu myös Ariadnen palatsin portiksi.[1][2] Tästä saari on myös saanut palatsiin viittaavan nykyisen nimensä.[4] Keskeneräisyydestään huolimatta temppeli oli antiikin aikana jonkinlaisessa käytössä, mutta tämä vaikuttaa päättyneen jo 400-luvulla eaa.[5]

Varhaiskeskiajalla 400- tai 500-luvulla jaa. temppelin jäänteistä tehtiin kirkko. Sen ympärillä oli asuinrakennuksia ainakin 900-luvulla. Venetsialaisvallan alussa vuonna 1207 temppelistä oli jäljellä vain sen ydin, naos eli cella. Venetsialaisvallan vuosina suurin osa temppelin ja läheisten talojen kivistä käytettiin Náxoksen linnan ja muiden rakennusten rakentamiseen. Temppelin naos säilyi kuitenkin ehjänä ainakin vuoteen 1420, koska oli edelleen kirkkona. Vuonna 1485 sen tiedetään kuitenkin olleen raunioina.[1][2][5]

Osmanivallan aikana turkkilaiset jatkoivat temppelin osien käyttöä. Vuonna 1628 ainoastaan temppelin suurikokoinen oviaukko oli enää pystyssä, ilmeisesti siksi, että se oli liian painava purettavaksi.[1][2][5] Kerrotaan, että vuonna 1769 venäläinen sotalaiva yritti ampua porttia, mutta se jäi edelleen pystyyn ohilaukauksen vuoksi.[1]

RakennusMuokkaa

 
Apollonin temppelin raunioita.
 
Temppelin oviaukko, taustalla Náxoksen kaupunki ja Náxoksen linna.

Apollonin temppeli sijaitsee Náxoksen kaupungin pohjoislaidalla sijaitsevalla Palátian saarella vajaan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Palátian saari yhdistyy kapealla kannaksella Náxoksen pääsaareen.[2]

Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Valmiina sen pituus olisi ollut 59 metriä ja leveys 28 metriä. Temppeli oli peripteraalitemppeli ja siinä oli määrä olla 6 × 12 pylvästä. Temppeli ja sen naoksen oviaukko oli suunnattu pohjoisluoteeseen eli Apollonin syntymäpaikan Deloksen saaren suuntaan, mikä viittaa osaltaan siihen, että temppeli oli omistettu juuri Apollonille. Tässä päässä oli pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä, ja sen takana naos, jonka kaksi neljän pylvään riviä jakoi kolmeen laivaan. Takapuolella temppelissä oli opisthodomos, jonka edessä oli myös kaksi pylvästä.[1][2]

Temppelin oviaukon korkeus on noin 6 metriä ja leveys noin 3,5 metriä. Oviaukko on tehty suurista kivistä, joiden kunkin paino on noin 20 tuonnia. Oviaukon alalaita oli noin 1,1 metriä stylobaatin pintaa korkeammalla, mikä on harvinainen ratkaisu, joten ovella on täytynyt olla portaat. Temppelissä ei todennäköisesti ollut kattoa. Naos on saattanut olla katettu väliaikaisella katolla, jotta sitä on voitu käyttää, vaikka rakennus on ollut muutoin kesken. Koska temppeli ei koskaan valmistunut, alueelta ei ole löytynyt veistosten osia.[1]

Nykyisin temppelistä on jäljellä vain sen oviaukko sekä perustuksia. Oviaukko on Náxoksen kaupungin ja koko saaren tunnuksia ja tunnetaan nimellä Portára. Oviaukon kivissä on jäljellä ulokkeet, joita on käytetty apuna osia siirrettäessä, ja jotka on ollut tarkoitus poistaa temppelin valmistuttua. Myös tämä osoittaa osaltaan temppelin jääneen kesken. Alkuperäisen oviaukon alaosassa on suuri kolo, joka toimi keskiaikaisen kirkon ovena.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 160–161. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  2. a b c d e f g h Portara Greeka.com. Viitattu 31.10.2016.
  3. Portara Naxos – Temple of Apollo Naxos Guide. Viitattu 31.10.2016.
  4. Temple of Apollo – Portara Naxos Dream. Viitattu 31.10.2016.
  5. a b c Portara, Naxos Island Sacred Destinations. Viitattu 31.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa