Apilakirjokääriäinen
Apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana) on Tortricidae-heimoon kuuluva kääriäinen. Se on Suomessa luokiteltu lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 äärimmäisen uhanalaiseksi (CR)[2].
| Apilakirjokääriäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
| Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
| Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
| Suku: | Capricornia |
| Laji: | boisduvaliana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Capricornia boisduvaliana |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Etusiivet ovat pohjaväriltään tasaisen ruskeat ja niissä on tummia, siivensuuntaisia viiruja. Siiven poikki kulkee useita hopeanhohtoisia poikkiviiruja. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja vaalenevat tyveä kohti. Siipiväli 15–16 mm.[3][4]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Apilakirjokääriäisen levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa[5]. Suomessa laji on ollut aikaisemmin yleinen, mutta taantunut rajusti ja nykyisin lajin ainoa tunnettu esiintymispaikka sijaitsee Rovaniemellä[6]. Laji on erityisesti suojeltava ja sen elinympäristön turvaamiseksi on perustettu suojeluohjelma, minkä ansiosta esiintymisaluetta ei saa heikentää tai hävittää.[7] Lajia on Suomessa yritetty suojella myös siirtoistutuksin.[8][9] Perhonen lentää kesä-heinäkuun vaihteessa.[10]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Apilakirjokääriäinen vaatii elinympäristökseen kuivia ja harvakasvuisia ketoja. Toukka kehrää ravintokasvina toimivan apilan juurelle suojaavan seitin. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[11]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää puna-apilalla (Trifolium pratense).
Lähteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Apilakirjokääriäinen – Capricornia boisduvaliana Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/capricornia_boisduvaliana.html
- ↑ kuva
- ↑ http://www.lepidoptera.pl/show.php?lang=UK&ID=2868 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kemijoki oy. Sierilän voimalaitos YVA-selostus. VTT Yhdyskuntatekniikka s. 22–23
- ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1757&lan=fi#a6
- ↑ Baptria 2001 nro 1: Perhosten istutukset lajien suojelussa (Translocations of Lepidoptera in species conservation). (pdf) Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Baptria 2015 nro 3: Pikkuapollon siirtoistutukset Uudellemalle ja Lounais-Suomeen. (pdf) Viitattu 6.5.2020.
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Tortricidae/Capricornia/boisduvaliana/Capricornia%20boisduvaliana.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.entomologicafennica.org/Volume13/abstracts13_89.htm
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana)
- Fauna Europaea: Capricornia boisduvaliana (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Apilakirjokääräinen räpyttelee voimalaitoksen rakentamisen tiellä YLE.fi 26.6.2012
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Capricornia boisduvaliana (englanniksi)