Antti Sovijärvi
Arvi Antti Ilmari Sovijärvi (22. huhtikuuta 1912 Helsinki – 9. huhtikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.[1][2] Sovijärvi toimi Helsingin yliopiston fonetiikan professorina 37 vuotta (1940–1977).[3] Hän oli myös Suomen puheopiston rehtori (1947–1986). Sovijärvi tunnetaan kokeellisen fonetiikan ja puhehäiriöiden hoitomenetelmien kehittäjänä. Hän oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka edisti puhealan koulutuksen kehittämistä.[1][4]
| Antti Sovijärvi | |
|---|---|
 Professori Sovijärvi oskillografin ääressä vuonna 1944. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. huhtikuuta 1912 Helsinki |
| Kuollut | 9. huhtikuuta 1995 (82 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | fonetiikka |
Antti Sovijärvi aloitti uransa suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana, mutta keskittyi myöhemmin fonetiikkaan. Hän aloitti opiskelunsa Frans Äimän johdolla Helsingissä ja opiskeli myöhemmin Berliinissä ja myöhemmin Hampurin yliopistossa mm. Giulio Panconcelli-Calzian johdolla. Sovijärvi suoritti tohtoritutkinnon vuonna 1938 ja käsitteli väitöskirjassaan Die gehaltenen, geflüsterten und gesungenen Vokale und Nasale der finnischen Sprache suomen kielen vokaalien ja nasaalien ääntöväylän ontelorakenteen ja akustiikan suhdetta. Hänet nimitettiin fonetiikan pysyväksi ylimääräiseksi professoriksi Helsingin yliopistoon 1940 ja myöhemmin vakinaiseksi professoriksi vuonna 1948.[5]
Sovijärven väitöskirja nosti jo hänet alansa maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Myöhemmissä töissään hän alkoi keskittyä suomalais-ugrilaisten kielten, erityisesti suomen ja unkarin kielen foneettisiin kysymyksiin, mutta hän tutki myös muita sukulaiskieliä. Saksan-aikaisten yhteyksiensä perusteella Sovijärvi ehdotti vuonna 1947 uuden fonetiikan alan perustamista, joka keskittyisi puheen ja äänen fysiologiaan. Tutkimussuunta osoittautui hedelmälliseksi, ja Sovijärven jäätyä eläkkeelle Helsingin yliopistoon perustettiin menestyksekäs logopedian monitieteinen koulutusohjelma.
Sovijärvi kehitteli röntgenfilmiin pohjautuvaa tutkimusmetodiikkaa ja sonagrafin hyödyntämistä fonetiikassa. 1970-luvulla hän työskenteli erityisesti suomen ja unkarin kielten foneettisen syntetisoinnin parissa käyttäen hyväkseen muun muassa varhaista OVE III -puhesyntetisaattoria. Yhteensä Sovijärvi julkaisi noin 130 artikkelia ja kirjaa. Eläkkeelle jäämisensä jälkeen hän julkaisi vielä kirjan suomen ja unkarin kielen transitioiden synteesistä yhteistyössä Reijo Aulangon kanssa 1994.[6][2]
Sovijärvi isännöi merkittävää kansainvälistä foneetikkokonferenssia (Fourth international congress on phonetic sciences) Helsingissä vuonna 1961 ja toimi samana vuonna kyseisen tiedeseuran puheenjohtajana. Ihmisenä häntä on kuvailtu lämpimäksi, suvaitsevaiseksi ja muita rohkaisevaksi persoonallisuudeksi. Hän kuoli vakavan sairauden murtamana 9. huhtikuuta 1995.[2]
Antti Sovijärven poika on professori Anssi Sovijärvi.
Kirjallisuutta
muokkaa- Iivonen, Antti – Suhonen, Seppo – Virtaranta, Pertti (toim.): Voces amicorum Sovijärvi: In honorem Antti Sovijärvi. Septuagesimum annum agentis die XXII mensis aprilis anno MCMLXXXII. ((Juhlakirja.) Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia, 181) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1982. ISSN 0355-0230 ISBN 951-9019-52-9
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Weilin + Göösin tietosanakirja 5, s. 1830. Weilin + Göös, 1994.
- ↑ a b c Iivonen, Antti: Obituary Antti Sovijärvi. Phonetica, 1996, 53. vsk, s. 111–112. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 693. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Iivonen, Antti: ”Sovijärvi, Antti (1912–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 216–217. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Historia – Puhetieteiden laitos 2010. Helsinki: Helsingin yliopisto, puhetieteet. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ a b Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Synthesis of Certain Speech Sounds and Sentence Intonation of Hungarian, Finnish, and Finland-Swedish. Commentationes Humanarum Litterarum, Vol. 101. Societes Scientiarum Fennica, The Finnish Society of Sciences and Letters, 1994. ISBN 951-653-271-3.