Antti Simola

suomalainen kenraali ja urheiluvaikuttaja

Antti Juhani Simola (20. elokuuta 1942 Tampere16. elokuuta 2022 Tuusula[1][2]) oli suomalainen kenraaliluutnantti.[3]

Simola syntyi opettaja Aimo Simolan ja Irja Äyräväisen perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1965 oli Marja-Leena Jaakkola.[3]

Simola tuli ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1962, Kadettikoulusta hän valmistui 1966 ja Sotakorkeakoulusta 1969. Simola toimi Helsingin ilmatorjuntapatteristossa opetusupseerina vuodesta 1966, patterinpäällikkönä vuodesta 1970 ja toimistopäällikkönä vuodesta 1972. Puolustusministeriön vanhempi toimistoupseeri hän oli 1974–1977, Pääesikunnassa toimistoesiupseeri komento-osastolla vuodesta 1977 ja opetusosastolla vuodesta 1982. Turun ilmatorjuntapatteriston komentajana Simola toimi vuodesta 1982, Pääesikunnan ilmatorjunta-osaston toimistopäällikkönä vuodesta 1988 ja komento-osaston erikoistehtävissä vuonna 1990 sekä Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana vuodesta 1991. Vuonna 1994 Simolasta tuli Pääesikunnan henkilöstöosaston päällikkö ja vuonna 1996 puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.[3] Hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuoden 2001 lopussa.[4]

Simola ylennettiin vänrikiksi 1963, luutnantiksi 1966, yliluutnantiksi 1969, kapteeniksi 1972, majuriksi 1979, everstiluutnantiksi 1986, everstiksi 1991, kenraalimajuriksi 1996 ja kenraaliluutnantiksi 1999. Hän toimi aktiivisesti useiden eri urheilujärjestöjen johtoelimissä, kuten ringeten kotimaisen ja kansainvälisen liiton puheenjohtajana, SVUL:n liittovaltuustossa ja SUL:n hallituksessa. Simolalla oli itsellään jääkiekon Suomen mestaruus ja useita muita mestaruksia suunnistuksessa.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Kenraaliluutnantti Antti Simola kuollut. Keski-Uusimaa, 17.8.2022, s. 5. Artikkelin verkkoversio.
  2. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 28.8.2022, s. B 27
  3. a b c d Kadettiupseerit 1920–2000, s. 701. Simola, Antti Juhani. Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.
  4. Puolustusvoimien uusi henkilöstöpäällikkö 5.12.2001. Puolustusministeriö. Arkistoitu 5.3.2017. Viitattu 5.3.2017.

Aiheesta muualla muokkaa