Antti Satuli
Antti Johannes Satuli (8. lokakuuta 1946 Helsinki – 17. huhtikuuta 2003 Inari) oli oikeustieteen kandidaatti, joka loi uransa Suomen ulkoasiainministeriön palveluksessa. Hän oli Suomen ensimmäinen suurlähettiläs ja pysyvä edustaja Euroopan unionissa siihen liittymisen jälkeen. Vuonna 2002 hänet nimitettiin ulkoministeriön valtiosihteeriksi.
Antti Satulin vanhemmat olivat hallitusneuvos Mauno Satuli ja Irma Kajander. Satuli valmistui ylioppilaaksi Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta vuonna 1965. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1970 Helsingin yliopistosta. Hänen sotilasarvonsa oli kapteeniluutnantti.
Satuli avioitui vuonna 1971 Marjatta Anna-Liisa Mattilan kanssa ja heillä oli kaksi lasta (s. 1974 ja 1975).
Antti Satuli oli ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1971 kuolemaansa saakka. Hän kuoli sairauskohtaukseen ollessaan hiihtomatkalla Lapissa keväällä 2003.[1]
Ura ministeriössä
muokkaa- 1971– Ulkoministeriön palvelukseen
- 1973–1977 – Avustaja, Suomen suurlähetystö, Bryssel
- 1975–1977 – Lähtystösihteeri, Suomen suurlähetystö, Alger
- 1977–1980 – Jaostosihteeri (1.9.1988), ulkoasiansihteeri (1.3.1978), ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto
- 1980–1983 – Lähetystösihteeri, Suomen suurlähetystö, Washington
- 1983–1986 – Lähetystöneuvos, Suomen pysyvä edustusto, Geneve
- 1986–1988 – Toimistopäällikkö, ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto
- 1988–1990 – Apulaispäällikkö, ulkoasiainneuvos, ulkoministeriö, kauppapoliittinen osasto
- 1990–1994 – Ulkoministerion kauppapoliittisen osaston päällikkö, ulkoasiainministeriö
- 1994–Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen alivaltiosihteeri
- 1.1.1995–31.12.2001 – Suurlähettiläs ja Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa Brysselissä
- 1.1.2002– Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri.
Lähteet
muokkaa- Helsingin Sanomat 18.04.2003, muistokirjoitus. Artikkelin verkkoversio
Viitteet
muokkaa- ↑ Valtiosihteeri Antti Satuli kuoli hiihtoladulle Ilta-Sanomat. 18.4.2003. Viitattu 5.7.2021.