Antoni Chruściel
Antoni Chruściel (16. kesäkuuta 1895 – 30. marraskuuta 1960) oli puolalainen kenraali. Chruściel johti puolalaisia joukkoja Saksan hyökättyä Puolaan toisen maailmansodan alkaessa ja Puolan valtauksen jälkeen hän liittyi puolalaiseen vastarintaliikkeeseen johtean kotiarmeijanjoukkoja Varsovan kansannousun aikana. Maailmansodan jälkeen Chruściel muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti lopun elämäänsä.
| Antoni Chruściel | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. kesäkuuta 1895 Gniewczyna Łańcucka |
| Kuollut | 30. marraskuuta 1960 Washington (DC) |
| Sotilashenkilö | |
| Taistelut ja sodat |
Ensimmäinen maailmansota Puolan–Neuvosto-Venäjän sota Toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | kenraali |
Elämäkerta muokkaa
.jpg)
Varhainen ura muokkaa
Antoni Chruściel syntyi 16. kesäkuuta 1895 Gniewczyna Łańcuckassa. Nuorena Chruściel oli aktiivinen partioliikkeessä. ja lukion jälkeen syyskuussa 1914 hän liittyi Itävalta-Unkarin armeijaan. Armeijassa hän kävi aliupseerikoulun ja reserviupseerikoulun.[1]
Vuonna 1918 Chruściel liittyi itsenäisen Puolan armeijaan ja otti osaa Puolan ja Neuvosto-Venäjän sodan taisteluihin Ukrainan suunnalla. Sodan jälkeen Chruściel opiskeli Lwówin yliopistossa ja vuosina 1929–1931 sotilasakatemiassa. Vlamistuttuaan Chruściel toimi ensin luennoitsijana ja huhtikuussa 1932 hänestä tuli Rembertówissa sijainneen jalkaväen koulutuskeskuksen johtaja. Vuosina 1934–1936 hän johti sotilasakatemiaa. Tammikuussa 1937 Chruścielista tuli jalkaväen rykmentin komentaja ensin Lwówissa ja maarliskuusta 1938 Brześćissä.[1]
Toinen maailmansota muokkaa
Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan toisen maailmansodan alkaessa syyskuussa 1939. Chruściel otti osaa taisteluihin Piotrkówin operaatioryhmän alaisuudessa. Hän jäi saksalaisten sotavangiksi Modlinin linnakkeen antautuessa, mutta lokakuussa 1939 hän pakeni sotavankileiriltä. Chruściel siirtyi Varsovaan, jossa hän alkoi maaliskuusta 1940 lähtien toimia puolalaisessa vastarintaliikkeessä, josta myöhemmin vuonna 1942 muodostettiin Puolan kotiarmeija. Jo ennen kotiarmeijan perustamsita Chruściel oli noussut lokakuussa järjestön varapäälliköksi ja esikuntapäälliköksi. Toukokuusta 1941 lähtien hän toimi järjestön Varsovan piirin komentajana nousten vuonna 1942 arvoltaan everstiksi.[1]
Stefan Roweckin käskyjen mukaisesti Chruściel loi yhteyksiä Varsovan ghetton juutalaisiin vastarintamiehiin. Chruściel oli osallisena myös päätöksessä aloittaa Varsovan kansannousu elokuussa 1944. Kansannousun aikana Chruściel ylennettiin 14. syyskuuta prikaatinkenraaliksi ja 20. syyskuuta hänestä tuli Varsovan kotiarmeijan joukkojen komentaja. Saksalaisten onnistui lopulta kukistaa puolalaisten kansannousu Varsovassa. Chruściel jäi sotavangiksi ja hänet vietiin vankileirille Saksaan. Yhdysvaltalaiset joukot valtasivat leirin vuonna 1945.[1]
Sodan jälkeen muokkaa
Heinäkuussa 1945 Chruściel muutti Lontooseen, jossa hän toimi syyskuusta lähtien Puolan asevoimien varaesikuntapäällikkönä. Chruściel toimi virassaan marraskuuhun 1947 saakka ja sotilasuransa jälkeen hän toimi puolalaisissa veteraanijärjestöissä. Vuosien 1955–1956 välillä hän suunnitteli paluuta Puolaan, mutta tämä ei ollut mahdollista Puolan kommunsitijohdon riistettyä hänen kansalaisuutensa jo vuonna 1946. Lopulta Chruściel muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän asettui asumaan pääkaupunki Washingtoniin. Chruściel kuoli Washingtonissa 30. marraskuuta 1960 ja hänet haudattiin puolalaiselle hautusmaalle Doylestowniin Pennsylvaniassa. Ennen kuolemaansa Chruściel oli vuonna 1948 julkaissut muistelmansa Powstanie Warszawskie.[1]