Ano Airisto

Ano Juho Viktor Airisto (synt. Lindroos, 5. marraskuuta 1894 Taivassalo15. marraskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija, joka käytti nimimerkkiä ”Muste-Maalari”.[1]

ElämäMuokkaa

Airiston vanhemmat olivat räätäli Johan Vilhelm Lindroos ja Elina Laakso. Hän työskenteli maalarina, mutta suoritti työnsä ohella keskikoulun ja kauppakoulun.[1] Airisto oli Turun maalarien ammattiosaston jäsen vuodesta 1914 lähtien. Tammikuun 1918 alussa Airisto liittyi Turun punakaartiin. Sisällissodan aikana hän toimi Tampereen pääesikunnan agitaatiojaoston sotakuvaajana Satakunnan ja Hämeen rintamilla. Myöhemmin huhtikuussa hän osallistui myös Nauvon taisteluun. Airisto vangittiin toukokuun alussa Villähdessä ja toimitettiin Hennalan vankileirille. Elokuussa hän sai 3 vuoden kuritushuonerangaistuksen valtiopetoksesta, mutta vapautui jo 1919.[2] Hieman myöhemmin Airisto vangittiin uudelleen poliittisista syistä ja hän pääsi Tammisaaren pakkotyölaitoksesta tammikuussa 1923.[3]

Vapauduttuaan Airisto työskenteli vuodesta 1925 lähtien Turussa Sosialistin toimittajana. Vuonna 1928 hänestä tuli lehden toimitussihteeri ja 1934 päätoimittaja. Vuonna 1940 Airisto siirtyi Helsinkiin Suomen Sosialidemokraatin toimittajaksi ja paikinoitsijaksi. Airistosta tuli tunnettu poliittinen pakinoitsija, joka toimi myös useissa sosialidemokraattisen puolueen luottamustehtävässä.[1] Airisto tunnettiin myös kuvittajana ja taidemaalarina.[4]

Sosialidemokraattisten lehtimiesten ja tiedotustyöntekijäin rahasto jakaa joka toinen vuosi hänen mukaansa nimetyn Mustemaalari-palkinnon viestinnän piirissä tehdystä elämäntyöstä tai muista erityisistä viestinnällisistä ansioista.[5]

YksityiselämäMuokkaa

Airiston puoliso vuodesta 1929 oli Zulu Mirjam Alida Grönroos.[1]

TeoksetMuokkaa

  • Mustemaalarin jäljiltä : Ano Airiston pakinoita vuosilta 1934-1940. Turku: Lounais-Suomen Kirjapaino, 1976.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 19-20. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. Airisto, Ano Juho Vihtori – Valtiorikosylioikeuden akti (18977) 1918 Valtiorikosoikeuden aktit. 18.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 20.10.2021.
  3. Vapautettu. Maalarien viesti, 1923, nro 1, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2021.
  4. Jaskari, Ulla: Työväentaidetta Werstaan kokoelmissa. Vauhtipyörä, 2012, nro 1, s. 16–18. Työväenmuseo Werstas. Viitattu 20.10.2021.
  5. Mustemaalari -palkinto Kansan sivistysrahasto. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 15.12.2013.