Anna-Liisa Suurpää

suomalainen kielenkääntäjä, pedagogi ja oppikirjailija

Auvo Anna-Liisa Suurpää (o.s. Kärki, 20. marraskuuta 1937 Turku23. marraskuuta 2016 Helsinki) oli kielenkääntäjä, pedagogi ja oppikirjailija. Hänen isänsä oli säveltäjä Toivo Kärki (1915–1992) ja äitinsä Tuulikki Kärki (o.s. Leikas, 1913–2001).[1] Syntymäpaikaksi sattui Turku, koska Toivo soitti noina vuosina turkulaisessa Ramblers-yhtyeessä. Sota-ajan Anna-Liisa vietti veljensä Pekan kanssa Tuulikin kotitalossa Laihialla, Toivon taistellessa Syvärin rintamalla. Sodan jälkeen perheen asetuttua Helsinkiin hän aloitti vuonna 1947 oppikoulun Helsingin SYK:ssa, josta kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1956. Hän oli 1956–1957 vuoden ajan stipendiaattina Yhdysvalloissa Bard Collegessa New Yorkin lähellä. Suomeen palattuaan hän opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineena englantia muun muassa Auvo Kurvisen johdolla, sivuaineina ranskaa ja latinaa, ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1965.[2]

Anna-LIisa Suurpää Kuhmossa vuonna 1994

Työura

muokkaa

Suurpää käänsi englannista useita kirjoja, kuten Jean Merrill: Suuri kärrysota (Tammi 1970) ja Erich Segal: Love Story (Tammi 1971). Opettajanuransa hän aloitti englannin ja ranskan vanhempana lehtorina Käpylän iltaoppikoulussa vuonna 1965 ja jatkoi Yhtenäiskoulussa vuodesta 1973 alkaen. Vuonna 1992 hän siirtyi Sibelius-lukioon ja pääsi sieltä eläkkeelle vuonna 2001. Opettajantyönsä ohella hän toimi aktiivisesti työryhmässä toimittamassa useita englannin oppikirjasarjoja kuten Action, You too ja English Update.[2]

Suurpää sai vuonna 1998 WSOY:n tunnustuspalkinnon ansiokkaasta urasta.[2]

Musiikkiyhteydet

muokkaa

Toivo Kärki sävelsi vuonna 1947 9-vuotiaan tyttärensä kunniaksi tangon Anna-Liisa, jonka sanoitti Kerttu Mustonen ja lauloi levylle Henry Theel.[3] Samana vuonna Anna-Liisa myös lauloi Kärjen-Mustosen kappaleella Santtu Sammakoisen soittokunta.[4]

Vuonna 1959 hän käänsi proosana englanniksi useiden Toivo Kärjen-Reino Helismaan kappaleiden sanoja, jotka amerikkalainen Thelma M. Parker sitten kirjoitti iskelmäteksteiksi.[5]

Suurpää oli suojelijana Maarit Niiniluodon vetämässä Toivo Kärki -teemasarjassa Vääksyssä vuosina 1999–2005. Niiniluoto ideoi ansioituneelle naislaulajalle myönnettävän Anna-Liisa -palkinnon, jonka saivat eri vuosina Paula Koivuniemi, Annikki Tähti, Katri Helena, Marion Rung ja Eila Pienimäki.[6]

Vuonna 2000 Suurpää oli haastatteluvieraana Vexi Salmen 8-osaisen televisiosarjan Liljankukka ensimmäisessä osassa.[7]

Yksityiselämä

muokkaa

Vuonna 1961 Anna-Liisa Kärki meni naimisiin kustannustoimittaja Matti Suurpään kanssa, ja avioliitto kesti edellisen kuolemaan saakka. Heille syntyivät lapset Johanna Suurpää (1962), Lauri Suurpää (1964) ja Leena Suurpää (1970).[8]

Lähteet

muokkaa
  1. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 50. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  2. a b c Jaana Ikonen: Anna-Liisa Suurpää 1937-2016 Helsingin Sanomat 19.12.2016
  3. Kärki 2015, s. 198
  4. Kärki 2015, s. 199
  5. Kärki 2015, s. 454
  6. Kärki 2015, s. 885
  7. Kärki 2015, s. 890
  8. Kärki 2015, s. 488