Angelica Moser
Angelica Moser (s. 9. lokakuuta 1997) on sveitsiläinen yleisurheilija, joka kilpailee seiväshypyssä. Hän voitti seiväshypyn EM-kultaa Rooman EM-kilpailuissa 2024.[1]
Angelica Moser | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. lokakuuta 1997 |
Yleisurheilija | |
Pituus | 169 cm |
Paino | 65 kg |
Laji | seiväshyppy |
Seura | LC Zürich |
Ennätykset |
Ulkona: 488 cm Sisällä: 475 cm |
Tietolaatikko päivitetty 13. heinäkuuta 2024 |
|
Aiheesta muualla | |
Timanttiliiga | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Sveitsi | |||
Naisten yleisurheilu | |||
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Rooma 2024 | seiväshyppy | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
Kultaa | Toruń 2021 | seiväshyppy |
Hänen isänsä Severin on entinen kymmenottelija ja äitinsä Monika entinen seitsenottelija. Hänen siskonsa Jasmine on myös seiväshyppääjä.[2]
Moser voitti kultaa Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla 2013 tuloksella 407[3] ja Nanjiangin nuorten kesäolympialaisissa 2014 ylitettyään 436 cm. Prahan EM-hallikilpailuissa 2015[3] ja Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän ei selviytynyt karsinnasta finaaliin.[4] Eskilstunan alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2015 hän voitti kultaa tuloksella 435.[5] Amsterdamin EM-kilpailuissa 2016 hän sijoittui finaalissa seitsemänneksi tuloksella 445 cm, joka sivusi hänen karsinnassa hyppäämäänsä omaa ennätystä.[6]
Moser voitti kultaa Bydgoszczin alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 2016 tuloksella 455 cm (alle 20-vuotiaiden Sveitsin ennätys).[7] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän karsiutui loppukilpailusta. Belgradin EM-hallikilpailuissa 2017 hän sijoittui 11:nneksi. Hän voitti samana vuonna alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Bydgoszczissa tuloksella 455 cm. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 ja Berliinin EM-kilpailuissa 2018 hän karsiutui loppukilpailusta. Hän sijoittui neljänneksi Glasgow'n sisäratojen EM-kilpailuissa 2019 ennätyksellään 465 cm. Hän voitti samana vuonna alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Gävlessä ja sijoittui 13:nneksi Dohan MM-kilpailuissa.[3]
Moser voitti sisäratojen Euroopan-mestaruuden Toruńissa 2021 ennätyksellään 475 cm. Samana vuonna käydyissä Tokion olympialaisissa hän karsiutui loppukilpailusta. Belgradin sisäratojen MM-kilpailuissa 2022 hän sijoittui neljänneksi.[3] Eugenen ulkoratojen MM-kilpailuissa 2022 hän oli kahdeksas tuloksella 460 cm, Münchenin EM-kilpailuissa 2022 neljäs tuloksella 455 cm ja Istanbulin EM-hallikilpailuissa 2023 kuudes tuloksella 445 cm. Budapestin MM-kilpailuissa 2023 Moser sijoittui viidenneksi ulkoratojen ennätystuloksellaan 475 cm. Sisäratojen MM-kilpailuissa Glasgow'ssa 2024 Moser oli neljäs ennätystään sivuavalla tuloksella 475 cm.[4]
Rooman EM-kilpailuissa 2024 Moser eteni loppukilpailuun tuloksella 450 cm.[8] Loppukilpailussa Moser ylitti aloituskorkeutensa 443 cm vasta kolmannella yrityksellään, mutta eteni lopulta aina silloiseen ennätyskorkeuteensa 478 cm, jonka hän ylitti ensimmäisellään. Tulos riitti lopulta EM-kultaan, kun Kreikan Aikateríni Stefanídi ja Ison-Britannian Molly Caudery jäivät tulokseen 473 cm.[9] Pariisin olympialaisissa 2024 Moser sijoittui neljänneksi tuloksella 480 cm.[10]
Hän saavutti Sveitsin mestaruuskisoissa kultaa vuosina 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023 ja 2024[3], hopeaa vuosina 2013[11] ja 2015[12] sekä pronssia vuosina 2012[13] ja 2014[14]. Hän saavutti Sveitsin sisärätojen mestaruuskisoissa kultaa vuosina 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023 ja 2024[3] sekä hopeaa vuosina 2013[15], 2014[16], 2015[17] ja 2016[18].
Hänen ennätyksensä ulkoradoilla on Monacon Timanttiliigan osakilpailussa 2024 ylitetty 488 cm.[19] Tulos on myös Sveitsin ennätys. Hallissa Moser on ylittänyt parhaimmillaan 475 cm.
Lähteet
muokkaa- ↑ Moser vaikeuksien jälkeen Euroopan mestariksi Yle Urheilu. 7.6.2024. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Swiss vaulter Moser is a natural-born champion iaaf.org. 27.8.2014. IAAF. Viitattu 4.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Angelica Moser Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ a b Angelica Moser Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ European Athletics - Athlete: Angelica Moser european-athletics. Viitattu 9.7.2016.
- ↑ Video: Wilma Murto pistesijalle seipään EM-finaalissa yle.fi. Viitattu 9.7.2016.
- ↑ Fantastisch: Angelica Moser ist U20-Weltmeisterin! swiss-athletics.ch. 21.7.2016. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 25.7.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ European Athletics Championships - Pole Vault Women - Qualification Results Eurosport. 8.6.2024. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Rowbottom, Mike: Magic Monday for Switzerland as Moser and Mumethaler earn double gold in Rome European Athletics. 11.6.2024. Viitattu 11.6.2024.
- ↑ Angelica Moser's Olympic dream ends in tears blue News. Viitattu 13.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Schweizer Leichtathletik Meisterschaften 2013 s. 19. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Schweizer Leichtathletik Meisterschaften 2015 s. 20. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Schweizer Leichtathletik Meisterschaften 2012 s. 27. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Schweizer Meisterschaften 2014 s. 38. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Schweizer Hallenleichtathletik Meisterschaften 2013 s. 21. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Schweizer Hallen Leichtathletik Meisterschaften 2014 – Sonntag s. 7. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Hallen Schweizer Leichtathletik Meisterschaft 2015 s. 13. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Hallen Schweizer Leichtathletik Meisterschaft 2016 s. 13. swiss-athletics.ch. Sveitsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.8.2016. (saksaksi)
- ↑ Monacon yleisurheiluillassa maailmanennätys – Ingebrigtsen Euroopan ennätykseen Yle Urheilu. 12.7.2024. Viitattu 13.7.2024.