Anders Rundeel
Anders Rundeel eli Anders Costenius (n. 1619 – 3. joulukuuta 1679) toimi Turun ja Porin läänin eskadroonan majurina sekä Savonlinnan komendanttina. Hänet aateloitiin nimellä Rundeel 1650[1] ja suku kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 632. Hän omisti muun muassa kartanon ja tiloja Kangasalla.[2]
Anders Rundeelin vanhemmat olivat Laitilan Kostiaisten kylässä tilan omistanut kirkkoherra Petter Bartholinus (k. 1639)[3] ja Karin Andersintytär. Tultuaan ylioppilaaksi Uppsalassa 1637 ja Turussa 1640. Anders ryhtyi sotapalvelukseen Porin läänin jalkaväkirykmentissä, missä kohosi kapteeniksi 1650. Hän erosi palveluksesta 1658, mutta nimitettiin 1671 everstiluutnanttina Savonlinnan komentajaksi.
Rundeel otti osaa Saksan ja Puolan sotaan sekä taisteluihin Suomen itärajalla.[4] Hän toimi syksyllä 1656 Kyrön skanssin komentajana, josta määrättiin johtamaan Viipurin puolustusta talvella 1656. Täällä hänellä oli käytössä viisi komppaniaa, yhteensä 568 jalkaväkimiestä, mutta talvella 1657 määrä oli huvennut neljään komppaniaan, jossa taistelukuntoisia miehiä oli vain 432.[5]
Anders Rundeel on Skottman-suvun esi-isä.
Rundeelin puoliso oli Magdalena Jakobintytär Härkä, Turun linnan vahdin Jakob Sigfridinpojan tytär. Anders Rundeelin tytär Helena oli naimisissa Anders Kyanderin kanssa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Kotivuori, Yrjö: Anders Rundeel. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Rundeel nr 632 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ http://www.genealogia.fi/genos/33/33_27.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2005_11_001239.html[vanhentunut linkki]
- ↑ Jussi T. Lappalainen: Sadan vuoden sotatie, s.132