Anaïs Chevalier-Bouchet
Anaïs Chevalier-Bouchet (s. 12. helmikuuta 1993 Méolans-Revel) on ranskalainen ampumahiihtäjä ja olympiamitalisti. 162 senttimetriä pitkä ja 55 kilogrammaa painava Chevalier edustaa CO 7 Laux -seuraa ja hänen valmentajanaan toimii Julien Robert.[1]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Anaïs Chevalier-Bouchet | |||
Maa: Ranska | |||
Naisten ampumahiihto | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Peking 2022 | normaalimatka | |
Hopeaa | Peking 2022 | sekaviesti | |
Pronssia | Pyeongchang 2018 | 4 × 6 km viesti | |
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Oslo 2016 | 4 × 6 km viesti | |
Hopeaa | Hochfilzen 2017 | sekaviesti | |
Hopeaa | Pokljuka 2021 | pikakilpailu | |
Pronssia | Hochfilzen 2017 | pikakilpailu | |
Pronssia | Hochfilzen 2017 | viesti | |
Pronssia | Pokljuka 2021 | takaa-ajo | |
Pronssia | Oberhof 2023 | sekaviesti | |
EM-kilpailut | |||
Pronssia | Otepää 2015 | viesti |
Arvokilpailut
muokkaaVuoden 2014 talviolympialaisissa Sotšissa Chevalier oli parhaimmillaan takaa-ajon 44:s.[2] Vuoden 2016 MM-kilpailuista Oslosta Chevalier saavutti hopeaa viestistä ja oli takaa-ajossa viidestoista. Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 hän sai hopeaa sekaviestissä sekä pronssia pikakilpailussa ja viestissä. Takaa-ajossa hän sijoittui 11:nneksi ja yhteislähdössä 13:nneksi. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän hiihti avausosuuden pronssia saaneessa Ranskan naisten viestijoukkueessa. Pikakilpailussa hän oli kuudestoista. Pokljukan MM-kilpailuissa 2021 hän saavutti hopeaa pikakilpailussa ja pronssia takaa-ajossa. Pekingin olympialaisissa 2022 hän saavutti hopeaa sekaviestissä ja normaalimatkalla. Oberhofin MM-kilpailuissa 2023 hän sai sekaviestissä pronssia sekä oli yhteislähdössä neljäs ja normaalimatkalla kahdestoista.[1]
EM-kilpailuista hänellä on yksi viestipronssi, nuorten MM-kilpailuista kolme pronssia sekä yksi hopea ja nuorten EM-kilpailuista kaksi kultaa ja yksi pronssi. Vuoden 2011 Euroopan nuorten olympiafestivaaleilta Chevalier saavutti yhden hopean ja yhden pronssin.[1]
Maailmancup
muokkaaChevalier debytoi maailmancupissa joulukuussa 2013 Hochfilzenin pikakilpailussa saavuttaen heti ensimmäiset maailmancupin pisteensä ollen 27:s. Ensimmäistä kertaa hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon maaliskuussa 2014 Kontiolahden takaa-ajossa ollen kahdeksas. Ensimmäisen palkintosijansa hän saavutti oltuaan toinen Nové Měston pikakilpailussa joulukuussa 2016. Ensimmäisen voittonsa hän saavutti seuraavan päivän takaa-ajokilpailussa. Hän oli samalla kaudella toinen Anterselvan normaalimatkalla sekä kolmas Hochfilzenin MM-pikakilpailussa ja Pyeongchangin pikakilpailussa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi.[1]
Chevalier sijoittui kaudella 2017–2018 kolmanneksi Kontiolahden ja Tjumenin yhteislähtökilpailuissa. Yhteislähtöcupissa hän oli viides. Kaudella 2018–2019 hän oli kolmas Nové Měston yhteislähdössä. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi pikakilpailussa ja kolmanneksi takaa-ajossa. Kaudella 2020–2021 hän oli toinen Kontiolahden jälkimmäisessä pikakilpailussa. Hän oli kolmas Anterselvan normaalimatkan kilpailussa. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa yhdeksänneksi ja pikakilpailun cupissa viidenneksi. Kaudella 2021–2022 Chevalier sijoittui toiseksi Östersundin ensimmäisessä pikakilpailussa. Toisen pikakilpailun jälkeen käydyssä takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän sijoittui Anterselvan yhteislähdössä kolmanneksi. Hän oli maailmancupin kokonaiskilpailussa viides, takaa-ajocupissa neljäs ja pikakilpailucupissa viides. Kaudella 2022–2023 hän sijoittui Le Grand-Bornardin ja Ruhpoldingin yhteislähdöissä kolmanneksi. Nové Městossa hän oli kolmas sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa. Oslon yhteislähtökilpailussa hän sijoitti kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kahdeksas ja yhteislähtöcupissa toinen.[1]