Altmarkin rauha
Altmarkin rauha (myös nimellä Altmarkin välirauha) solmittiin kuusikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin ja Puola-Liettuan välille 25. syyskuuta 1629 Altmarkissa lähellä Gdańskia. Välittäjänä toimi Ranska. Rauhassa Ruotsi sai Väinäjoen pohjoispuolisen Liivinmaan ja Riian sekä useiden Preussin satamakaupunkien tullitulot.[1] Rauhaa kesti kuusi vuotta. Vuonna 1635 solmitussa Stuhmsdorfin rauhassa sopimusta jatkettiin 25 vuodella, mutta Ruotsin oli luovuttava Preussin satamakaupungeista. Näiden kaupunkien tullitulot olivat olleet tärkeitä kolmikymmenvuotisen sodan rahoittamiselle.
Altmarkin rauha | |
---|---|
Rauhansopimuksen muistomerkki Stary Targissa. |
|
Allekirjoitettu | 25. syyskuuta 1629 |
Allekirjoituspaikka | Altmark, Puola-Liettua |
Osapuolet |
Altmarkin välirauhan seurauksena koko Liivinmaan mantereella sijainnut alue jäi Ruotsille. Kun Ruotsi vielä vuonna 1645 Brömsebron rauhassa sai myös Saarenmaan, virolaisten asuttamat alueet olivat kaikki siirtyneet Ruotsin nousevan suurvallan osaksi.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ The Age of Greatness Sweden. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Zetterberg, Seppo: Uusi Viron historia, s. 77. SKS, 2017. ISBN 978-952-222-838-3
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Altmarkin rauha Wikimedia Commonsissa