Alfonso X Viisas

Kastilian kuningas 1252–1284

Alfonso X Viisas (esp. El Sabio) (23. marraskuuta 12214. huhtikuuta 1284) oli Kastilian ja Leónin kuningaskunnan kuningas vuodesta 1252.[1]

Alfonso X Viisas hovissaan
Patsas Madridissa

Vuonna 1257 hänet valittiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan johtoon, mutta hän ei ehtinyt kruunattavaksi Saksaan toisin kuin vaalissa toiselle sijalle jäänyt Cornwallin jaarli Rikhard. Rikhardin kuoltua Alfonso haki 1275 Ranskasta paavilta tukea vaatimukselleen keisarin istuimesta. Sillä välin Marokko ja Granada valtasivat Kastilian ja Alfonson vanhempi poika Ferdinand sai surmansa taistelussa. Nuoremmasta pojasta Sanchosta tuli Alfonson kuoltua Sevillan kuningas.[1]

Alfonso X valmistutti muun muassa niin sanotut Alfonson taulut (Tabulae Alphonsiae), planeettataulukot, jotka säilyivät käytössä aina kopernikaaniseen vallankumoukseen saakka.[1] Alfonso Viisaasta on sanottu, että tämä pudotti kruununsa tähtiä tuijottaessaan.

Lisäksi Alfonso X julkaisi 420 kappaletta sisältävän musiikkikokoelma Cantigas de Santa Marian galego-portugalin kielellä. Varhaisen musiikin yhtyeet esittävät teosta usein. Soitinsäesteiset laulut on omistettu Neitsyt Marialle. Kiisteltyä on, kuinka merkittävä osa Alfonsolla oli itse musiikin tekemisen suhteen.lähde?

Alfonso Viisaan saavutus oli myös määräyksen antaminen suuren lakikokoelman, Las Siete Partidasin toimittamisesta.[1] Pariisissa vuonna 1855 painettu espanjankielinen laitos käsittää n. 4 000 sivua, joista yksinomaan sisällysluettelo lähes tuhat sivua.

Alfonso itse kirjoitti mm. Estoria Espannan ja Estoria Generalin. Runoilijana hän kirjoitti mm. Cantico Canticorumin, joka mukailee Raamatun Laulujen laulua. Siinä Alfonso edelsi kolmellasadalla vuodella augustiini Luis de Leónia, joka sai istua inkvisition vankilassa kolme vuotta, koska oli uskaltanut kääntää Raamatun tekstiä kansan kielelle.

PerheMuokkaa

Alfonso syntyi edeltäjänsä Ferdinand III:n ja tämän puolison Beatrizin (Elisabeth) poikana. Beatrizin isoisä oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik I Barbarossa[1], jonka kautta Alfonso liittyy Hohenstaufenin sukuun. Isoäiti oli Bysantin keisari Isaak II Angeloksen tytär Irene Angelos.

Alfonsolle suunniteltiin avioliittoa alaikäisenä kahteenkin otteeseen: vuonna 1234 Blanca de Champagne, Navarran Thibaut I:n tytär ja Philippa de Ponthieu, äitipuoli Jeanne de Dammartinin sisar. Jälkimmäisen liiton suunnitteluun puuttui paavi Gregorius IX mitätöimällä sen 1237.

Tuleva kuningas meni vuonna 1249 naimisiin Aragonian Violanten (1236–1300/1301) kanssa. Morsiamen vanhemmat olivat Jaakko I (Jaime I) ja tämän unkarilainen vaimo Iolanda (Violant). Violante sai aikakaudelle harvinaista valtaa, Alfonso lähetti häntä usein vaikeisiin neuvotteluihin. Myöhempinä vuosinaan Alfonso kohteli perhettään huonosti ja Violante pakeni veljensä hoviin. Violante puuttui valtapeliin myös poikansa noustua valtaistuimelle.[2]

Alfonso X ja Violante saivat yksitoista lasta:

  • Berengaria (esp. Berenguela) (1253–1300), kihlattiin Ranskan kuningas Ludvig IX:n kruununperijälle, joka kuitenkin ehti kuolla 1260.
  • Beatriz (12541280), avioitui Montferrat'n markiisin Vilhelm VII:n kanssa, joka 1271 toimi Alfonso X:n sijaisena Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.
  • Ferdinand de la Cerda (12551275), kruununprinssi, avioitui 1269 Ludvig IX:n tyttären Blanche de Francen kanssa. Kuoli ennen isäänsä.
  • Leonor (1256–1275), kuoli 19-vuotiaana naimattomana.
  • Sancho IV (12. toukokuuta 12581295), isänsä seuraaja Kastilian kuninkaana.
  • Constanza (helmi-lokakuu 1258 – 23. kesäkuuta 1280), nunna Santa María la Real de Las Huelgasin luostarissa Burgosissa
  • Pedro (12601283), avioitui Margarita de Narbonan kanssa, kuoli 23-vuotiaana.
  • Juan de Castillo, el de Tarifa (12621319), avioitui 1281 Margarita de Montferraton kanssa ja 1287 María Díaz de Haron kanssa. Valencia de Camposin ja Vizcayan herra, Ferdinand IV:n sijaishallitsija Leónissa 1296-1300.
  • Isabella (1263–1264), kuoli lapsena
  • Violante (12651296), avioitui 1282 Vizcayan lääninherran (señor) Diego López V de Haron kanssa.
  • Jaime (12661284), los Camerosin lääninherra, señor.

Ennen avioliittoaan Alfonsolla tiedetään olleen myös useita aviottomia lapsia, kuten Beatriz, josta tuli Portugalin Alfonso III:n puoliso.[3]

María Alfonso de Leónin kanssa, joka oli Alfonso X:n täti:

  • Berenguela Alfonso (n. 1241 - ?). Avioitui 1264 Pedro Núñez de Guzmánin kanssa, kuoli nuorena.

Elvira Rodríguez de Villadan kanssa:

  • Alfonso Fernández el Niño (1242–1281), Molinan ja Mesan lääninherra avioitumalla Blanca Alfonso de Molinan kanssa, joka oli Alfonso IX:n tyttärentyttären tytär.

Mayor Guillén de Guzmán kanssa, jonka läänityksiin kuuluivat Alcocer, Cifuentes, Viana de Mondéjar, Palazuelos, Salmerón ja Valdeolivas;

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Alfonso X Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.11.2013.
  2. Theresa Earenfight: Queenship and Political Power in Medieval and Early Modern Spain, s. 30. Ashgate, 2005. ISBN 9780754650744. Google books (viitattu 25.11.2013).
  3. Douglas Richardson: Plantagenet Ancestry: A Study In Colonial And Medieval Families, 2nd Edition, s. 497. , 2011. ISBN 9781461045137. Google books (viitattu 25.11.2013).

Aiheesta muuallaMuokkaa


Edeltäjä:
Ferdinand III
Kastilian kuningas
1252–1284
Seuraaja:
Sancho IV