Jaakko I (Aragonia)

Jaakko I Valloittaja (kat. Jaume el Conqueridor; 2. helmikuuta 120827. heinäkuuta 1276) oli Aragonian kuningas vuodesta 1213 kuolemaansa asti.

Jaakko I
Jaakko I:n muotokuva 1500-luvulta.
Aragonian kuningas
Valtakausi 12. syyskuuta 1213 –
27. heinäkuuta 1276
Edeltäjä Pietari II
Seuraaja Pietari III
Syntynyt 2. helmikuuta 1208
Montpellier
Kuollut 27. heinäkuuta 1276 (68 vuotta)
Alzira, Valencia
Hautapaikka Poblet-luostari
Puoliso
Lapset
Suku Barcelona
Isä Pietari II, Aragonian kuningas
Äiti Maria Montpellier’lainen
Uskonto roomalaiskatolisuus

Jaakko I on keskiaikaisista Aragonian kuninkaista tunnetuin. Hän laajensi valtakuntaansa Baleaareille ja Valenciaan.[1]

Jaakon isä Pietari II kuoli ristiretkellä pojan ollessa viisivuotias. Jaakko kasvoi Temppeliherrain ritarikunnan suojeluksessa Monzonissa, ja isosetä Sancho Roussilon hoiti sijaishallitsijan tehtäviä vuoteen 1218 asti. Silloin aateliset syrjäyttivät sijaishallitsijan, ja nuori kuningas joutui taistelemaan asemansa ja joskus henkensäkin puolesta. Virallisesti hän nousi valaistuimelle vuonna 1227 ja alkoi heti suunnitella valtakunnan laajentamista.[1]

Jaakko valloitti ensin Baleaarien saaret yksi kerrallaan ja karkotti sitten saraseenit Valenciasta vuonna 1238.[1]

Jaakko I oli naimisissa kaksi kertaa: Vuonna 1221 solmittu liitto Eleonoora Kastilialaisen kanssa päättyi eroon. Toinen puoliso Violanta Unkarilainen synnytti useita lapsia.[1] Jaakkoa seurasi kuninkaana hänen poikansa Pietari III.

Jaakko I suosi katalaania ja kirjoitti sillä omasta elämästään kronikan Llibre dels fets. Hän edisti olennaisella tavalla aikansa katalaaninkielisen kirjallisuuden leviämistä. Hän ihaili varsinkin proosaa – toisin kuin poikansa Pietari III, joka oli runouden ystävä.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d James I Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.3.2014.
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.