Avaa päävalikko

Ivar Johan Albin Stjerncreutz (8. huhtikuuta 1808, Ii – 3. huhtikuuta 1863, Helsinki) oli luotsihallituksen tarkastaja.[1][2]

Stjerncreutz oli Iin entisen nimismiehen, luutnantti Johan Zacharias Stjerncreutzin ja Brita Katarina Laurinin poika. Hän opiskeli Oulun triviaalikoulussa 30.1.1819–12.1827, ja kirjoitti ylioppilaaksi Turussa 25. helmikuuta 1828. Vuonna 1831 Stjerncreutz liittyi laivastoon ja hän toimi aluksi majamestarina ensimmäisessä meriekipaasissa. Seuraavana vuonna hänet ylennettiin midshipmaniksi, vuonna 1836 luutnantiksi ja edelleen vuonna 1847 kapteeniluutnantiksi.[2]

Vuonna 1850 Stjerncreutz nimitettiin luotsimajuriksi ja Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen tarkastajaksi,[2] sekä vasta perustetun Pohjanlahden merenkulkulaitoksen ensimmäiseksi päälliköksi.[1] Toimessaan merenkulkupiirin päällikkönä Stjerncreutz mm. suunnitteli Pohjanlahdelle vuosina 1850–1857 rakennetut seitsemän arkkitehtuuriltaan vaihtelevaa ja omaperäistä tunnusmajakkaa.[1]

Vuonna 1954 Stjerncreutz nimitettiin ylitirehtöörin apulaiseksi, ja vuonna 1860 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi. Stjerncreutz kuoli Helsingissä 1863.[2]

Vuonna 1863 julkaistiin Stjerncreutzin Suomalainen meri-sanakirja.[1] Teos on yksi suomenkielisen merimieskoulutuksen pioneeritöistä.

Stjerncreutzin suunnittelemia tunnusmajakoitaMuokkaa

Nimi Sijainti Rakennettu Muuta
Härkmeri Torgrund, Kristiinankaupunki 1858 vinotuettu nelikulmainen puutorni
Iso-Kraaseli Raahe 1852 sauvarakenteinen kahdeksankulmainen puutorni
Keskiniemi Hailuoto 1857 vinotuettu nelikulmainen puutorni
Laitakari Oulu 1851 sauvarakenteinen kahdeksankulmainen puutorni
Tasku Raahe 1853 nelikulmainen puutorni

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Harri Nyman: Väylien varsilta: Pohjanmaan rannikon puupookit Web Archive 2016 (www.helsinki.fi/hum). Viitattu 10.1.2018.
  2. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 22.7.2012.