Avaa päävalikko

Alastaipale on eteläisin Ähtärin kaupunkiin kuuluvista kylistä, ja sijaitsee kantatie 68:n varrella.

Sisällysluettelo

Alastaipale tänäänMuokkaa

KylätoimintaMuokkaa

Kylän sydän ja yhteinen kokoontumispaikka on entinen koulurakennus, joka sijaitsee kylän keskellä.

ElinkeinoelämäMuokkaa

Elantonsa asukkaat saavat monesta eri lähteestä, mutta edelleen maa- ja metsätalous ovat tärkeitä tulonlähteitä kylässä. Alastaipaleella on useampia maatilamatkailuyrityksiä, kuten Mikon Majat ja Vasikkaniemen Erä- ja lomamökit. Mikon Majojen yhteydessä on myös Ratsastajaliiton luokittelema ratsastustalli ja maneesi, jossa on noin kymmenen erirotuista hevosta ja ponia turistien ja harrastajien käytössä. Vuonna 1998 valmistui maastoratsastusrata. Muuta yritystoimintaa Alastaipaleella edustavat hierontahoitola, autokorjaamo, luontomatkailuyrittäjä, koneurakoitsija, kuorma-autoilija, lämpöyrittäjä sekä tilitoimisto.[1]

Historiaa ja sijaintiMuokkaa

Ensimmäiset alastaipalelaiset olivat Pietari Pietarinpoika ja Pietari Olavinpoika Pakari jotka asettuivat asumaan vuonna 1556. Vuonna 1586 pidettiin ensimmäinen kyläkokous.

Pakarinjoki on kautta historian on ollut tärkeä kulkuväylä ja yksittäinen tulonlähde. Se on ollut tärkeä lohijoki ja siinä on lisääntynyt oma kirjolohikanta. Oma lohikanta katosi vuonna 1938, kun joki perattiin. Joki muuttui perkauksen myötä kohisevista koskista tuskin havaittaviksi virtauksiksi ja kapeikot venyivät uittokelpoiseksi ränneiksi tukinuittoa varten. Kyläläisille tukinuitto on tarjonnut merkittävän lisäansion. Viimeisimmät tukit on uitettu 50- luvulla pakarinjoen kautta Soininkylään. Joki on kunnostettu entiselleen ja on nykyisellään jälleen hyvä lohijoki.

Alastaipaleelle valmistui oma koulu vuonna 1926. Sitä ennen alastaipalelaiset kävivät koulunsa Peränteellä, Virtain Killinkoskella tai kiertolaiskoulussa. [2]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa