Alaska Highway (elokuva)
Alaska Highway on Aleksi Salmenperän vuonna 2013 valmistunut dokumenttielokuva. Se on roadmovie jossain muualla olemisen unelmasta.[1]
Alaska Highway | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Aleksi Salmenperä |
Käsikirjoittaja | Aleksi Salmenperä |
Tuottaja | Marko Antila, Yrjö Nieminen, Ulla Simonen |
Säveltäjä | Ville Tanttu |
Kuvaaja | Henri Blomberg |
Leikkaaja | Samu Heikkilä |
Pääosat | Heikki ”Hese” Tolonen, Jon Ayres, Rhys Palmer |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Made Oy |
Ensi-ilta | 19.04.2013 |
Kesto | 89 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | € 223 893 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elokuva
muokkaaElokuvan pääosassa on helsinkiläinen Hese Tolonen, joka elää vailla vakinaista osoitetta. Pakkanen, lumi ja irtonainen elämäntapa eivät sovi hyvin yhteen, ja Hese on tullut siihen tulokseen, että hänen elämäntyylilleen paras sijainti olisi Vancouverinsaari Kanadan länsirannikolla. Hän haluaa halvan asunnon, jossa olisi pyörät alla. Tähän tarkoitukseen hän löytää Alaskan Wasillasta romuttamolta 63-vuotiaan GMC-rekanraadon, jota on viimeksi ajettu 40 vuotta aiemmin. Se maksaa 700 dollaria. Sen päälle hän sijoittaa Airstream-asuntovaunun, josta tulee auton asuintilat. Sovitteen avulla se saadaan kiinnitettyä rekan runkoon.
Rekan kunnostamisessa ja rakentamisessa auttavat Hesen vanha ystävä Jon Ayres ja rekkamekaanikko Rhys Palmer. Jonilla on kolme viikkoa vapaata töistä, Rhys on luvannut palata kotiin kahden viikon päästä. Hesen aikataulu on avoin. Wasillan romuttamon omistaja Bennett Durgeloh ja hänen vaimonsa Rhonda antavat miesten tehdä työtä romuttamolla.
Kun liikkeelle päästään, rekalla voi ajaa 60–70 km/h vauhtia. Jos ajetaan lujempaa, rekka alkaa täristä ja huojua. Matkalla kuitenkin kokeillaan, kuinka lujaa rekalla pääsee. Sen seurauksena ohjaamoon pölähtää savua, ja on pakko pitää tauko. Hese kaataa väärää öljyä moottoriin, mutta Rhys saa sen kuitenkin käyntiin. Kanadan puolella huoltoasemalla seisottaessa rekasta kuuluu pamaus, ja lieskat lyövät moottorista ja savupilvi työntyy ilmoille. Rekka kuitenkin korjataan, ja matka jatkuu.[2]
Vastaanotto
muokkaaSavon Sanomien Olli-Matti Oinonen luonnehti elokuvaa raikkaan ilmavaksi hyvän mielen road movieksi: ”Alaska Highway on autonrassaamista, matkaamista ja kauniita maisemia, mutta silti ohjaaja Salmenperä on saanut siihen taianomaisen jännitteen, jossa katsoja jännittää yhdessä Tolosen kanssa, selviytyykö autovanhus uudesta tehtävästään. [– –] Henri Blombergin ansiokkaan kauniin kuvauksen ja Ville Anselmi Tantun säveltämän musiikin ansiosta elokuvassa leijuu suuri vapauden tunnelma. Tuulen vire tuntuu jopa katsojan kasvoilla. Vapaudesta ja matkan teosta tuntuu myös nauttivan Rhys Palmerin mukana matkaava koira.”[2]
Suomen Kuvalehden Kalle Kinnunen vertasi elokuvaa Andrei Tarkovskin Andrei Rubljoviin ja sen kuuluisaan kellonvaltantaepisodiin. Tunnelma on harras, mutta painostavakin: tämän on pakko onnistua. [– –] Alaska Highway yllättää tekemällä kiinnostavaa siitä, että näennäisesti mitään merkittävää ei tapahdu. Hesen harhailijaluonteellekaan ei sanella psykologisia selityksiä. Elokuvassa on vain yksi ainoa kertojanäänen pätkä, ja kun se paljastaa Hesen henkilöhistoriaa, asiat tuntuvat loksahtavan paikoilleen niin kuin pitikin. Lopussa teksti toteaa, että me emme tee matkaa, vaan matka tekee meidät. Se on jo turhaa. Asia tuli selväksi. Tämä matka jättää iloisen jälkilämmön.”[2]
Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Anna Möttölä kirjoitti myös positiiviseen sävyyn elokuvasta: ”Sanottakoon se heti alkuun: en tiedä mitään autoista enkä ole niistä kiinnostunut. Silti ihastuin tähän elokuvaan päätä pahkaa. Salmenperä ja kuvaaja Hena Blomberg annostelevat Alaskan upeita vuoristomaisemia säästeliäästi – ja kun ne sitten avautuvat katsojan silmien eteen, vaikutelma on sitäkin hätkähdyttävämpi. Ville Anselmi Tantun ja orkesterin mainio musiikki siivittää matkaa. Alaska Highway ei julista downshiftaamisen autuutta tai ihannoi päähenkilönsä elämäntapaa. Se kertoo yhden unelman tavoittelusta ja vapaudesta – sekä omasta kodista, jonka voi löytää myös rämästä asuntovaunusta tien päältä.”[2]
Elokuvalehti Varietyn John Anderson kirjoitti elokuvan olevan kuin Tšehovia romuttamolla: ”Maisemien komeus ei yllätä, ja Hena Blombergin kuvaus on ensiluokkaista. Vähemmän ilmiselvää ja kriittisempää on elokuvassa tunne rakentamisesta — siitä kuinka Salmenperä kuvaa Tolosen eri toimia ja rekan rakentumista, saaden aikaan tuntee sujuvuudesta, liikkeestä ja yksinäisyydestä. [– –] Kun Palmerin ja Ayresin on määrä palata siviilielämäänsä (he olivat tulleet mukaan vain tietyksi aikaa), Tolonen jää omilleen, ja sen tunteen elokuva välittää. Miten Salmenperä tämän koreografian hoitaa, on yksi tämän elokuvan ilahduttavia kohtia. [– –] Tuotanto on ensiluokkaista, mukaan lukien musiikki, paitsi kenties silloin, kun Tolonen laulaa.”[2][4]
Hese Tolonen
muokkaaHeikki "Hese" Tolonen (1967–2020) oli koulutukseltaan teollinen muotoilija, valmistunut vuonna 2000 taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta.[5] Lopputyökseen hän teki veistoksen, joka oli myös toimiva moottoripyörä, varustettuna maastoauton moottorilla. Hänelle oli alusta pitäen selvää, että pyörä esitettäisiin taidekontekstissa. ”Olen enemmän friikki taiteilija kuin muotoilija”, hän totesi.[6]
Hese tutustui elokuvan yhteen päähenkilöön Jon Ayresiin vuonna 1997, kun he molemmat opiskelivat Taikissa. Ayres opiskeli siellä lasinpuhallusta. Myöhemmin Hese vieraili Ayresin luona Kanadan Torontossa, jossa he työskentelivät yhdessä useissa ateljeissa. Kun Ayres muutti Vancouverinsaarelle, Hese vieraili siellä hänen luonaan vuonna 2008. Silloin he lupasivat suorittaa ”yhden kunnon road tripin, ennen kuin tulisivat liian vanhoiksi sitä varten”. Ajatus oli ajella Kaliforniassa, mutta suunnitelmat muuttuivat Hesen löydettyä kuorma-auton Alaskan Wasillasta. Palmer tuli mukaan projektiin Ayresin kautta; hän oli joukon mekaanisesti orientoitunut jäsen.[7]
Hesen intohimoja olivat moottoripyörät, autot ja bussit ja niiden rakentelu. Hän suunnitteli Taideteollisen korkeakoulun muotoilijaopiskelijoille SaunaBus-projektin, yhdistetyn sauna- ja esittelytilan vuoden 2003 Milanon huonekalumessuille. Tolonen oli myös Kotiteollisuus-yhtyeen pitkäaikainen keikkabussin kuljettaja.[8]
Vuonna 1992 Hese oli perustamassa moottoripyörälehti Kopteria.[5] Hänet löydettiin Alaska Highway -elokuvaan moottoripyöräharrastuksen kautta. Hän kuoli liikenneonnettomuuden seurauksena vuonna 2020. Hän oli liikkeellä moottoripyörällään ja pysähtyneenä liikennevaloihin Helsingin Konalassa Vihdintiellä, kun kovalla vauhdilla takaa tullut auto törmäsi häneen yrittäessään päästä läpi valoista, jotka olivat jo vaihtuneet punaisiksi. Hese kuoli muutama päivä myöhemmin sairaalassa. Hänelle järjestettiin 3.10.2020 muistoajo, johon osallistui 350 motoristia.[3][9][10][11][12]
Lähteet
muokkaa- ↑ Tuulia Tsuua Kekäle: Dokumenttiprojekti: Alaska Highway yle.fi. 03.08.2016. Yle. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ a b c d e f Alaska Highway https://elonet.finna.fi/. Kavi. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ a b Vesa Siltanen: Kotiteollisuuden luottokuski Heikki ”Hese” Tolonen on kuollut – Tuli tunnetuksi myös Alaska Highway -dokumentista Soundi.fi. 21.8.2020. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ John Anderson: Film Review: ‘Alcan Highway’ Variety.com. 30.4.2013. Viitattu 13.10.2020. (englanti)
- ↑ a b Kotiteollisuuden bussikuski ja Alaska Highway -dokumentista tuttu Heikki ”Hese” Tolonen on kuollut mesta.net. 20.8.2020. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Leena Svinhufvud: Käyttö ja taide Kiasma. 2001 [?]. Kiasma. Arkistoitu 22.10.2020. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Nick Tragianis: Three guys and an old truck. Road trip offers 4,000 kilometres of hijinks for three friends driving.ca. 1.5.2013. Driving. Viitattu 31.10.2020. (englanti)
- ↑ Pasi Kostiainen: Kotiteollisuuden pitkäaikainen bussikuski Heikki ”Hese” Tolonen on kuollut Ilta-Sanomat. 20.8.2020. Sanoma Oyj. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Olli Vainio: Auto törmäsi moottoripyöräilijän perään liikennevaloissa Vihdintiellä – poliisi tutkii törkeänä tekona Iltalehti.fi. 17.8.2020. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Marko Hämäläinen: Auto törmäsi moottoripyörään voimalla Helsingin Konalassa, moottoripyöräilijä kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa Helsingin Sanomat. 21.8.2020. Helsinki: Sanoma Oyj. Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Kuolinilmoitus: Heikki ”Hese” Tolonen. Helsingin Sanomat, 4.10.2020, s. C 17. Helsinki: Sanoma Oyj.
- ↑ Kai Lappalainen: Kuvaraportti: Hese Tolosen muistoajo 3.10.2020 wheels.fi. Viitattu 19.10.2020.