Aksel Törnudd

Aksel (Axel) Olof Törnudd (5. joulukuuta 1874 Tampere – 19. heinäkuuta 1923 Helsinki)^[1] oli suomalainen musiikinopettaja ja säveltäjä.

Henkilöhistoria

Törnuddin vanhemmat olivat lääninrovasti Anders Oskar Törnudd ja Augusta Vilhelmina Rönnbäck ja puoliso vuodesta 1909 Fanny Maria Nyberg.^[2] Ylioppilaaksi hän tuli vuonna 1893 ja valmistui 1898 Helsingin orkesterikoulusta ja musiikkiopistosta, jossa hän oli opiskellut sellonsoittoa ja musiikin teoriaa. Hän toimi kaksikymmentä vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1899–1919. Vuonna 1919 Törnuddista tuli kouluhallituksen ensimmäinen laulunopetuksen tarkastaja^lähde?.

Törnudd on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.^[3]

Taiteellinen tuotanto

Sävellyksiä

Törnudd sävelsi yhden sinfonian, juhlakantaatin, kamarimusiikkia sekä erityisesti mieskuorolauluja. Lisäksi hän sovitti kansanlauluja:^lähde?

Meripoikatte veis (sanat Hj. Nortamo)
Satakunnan laulu (sanat Aino Voipio)

Mieskuorolauluja

Ur den nya Grottesången
Goternas sång
Drömmen
Tampereen Realilyseon Toverikunnan Marssi
Kitkat, katkat
Tuomittu katti
Valke
Ein Kuss von rotem Munde
Prins Aladin af Lampan

Kantelettaren runoista (Prokko, Kirkonkäynti, Tuomittu katti, , Loitsu)

Sinfonia Sisyfos

Törnuddin sävellyksistä Tuomittu katti on levytetty Viipurin Lauluveikot -mieskuoron levylle Te luulette meidän unohtaneen vuonna 2005.

Kirjallisia teoksia

Törnudd kirjoitti useita laulun ja musiikinopetuksen oppikirjoja:

Seminaarin lauluoppijakso, 1. vuosijakso. WSOY 1904, 2. painos 1921, 3. painos 1926
Seminaarin lauluoppijakso, 2. vuosijakso. WSOY 1904, 2. painos 1921, 3. painos 1926
Skaalat ja kaavat säestyksineen kansakoulunopettajien käytettäviksi. WSOY 1905
Laulun opetusoppi, musiikin muoto-oppi ja soitinoppi : ohjeita opettajakokelaille ja kansakoulunopettajille. Otava 1907
Musiikin historia pääpiirteissään : seminaareja ja musiikinharrastajia varten. Otava 1907, 2. painos 1923, 3. painos 1926, 4. painos 1930, 5. painos 1936, 6. painos 1943, 7. painos 1949
Kansakoulun lauluoppi. WSOY 1913, 8. painos 1930
Koulun laulukirja. WSOY 1913
Koulun laulukirjan säestykset. WSOY 1914
Koululaulun aakkoset. WSOY 1920
Seminaarin lauluoppijakso. WSOY 1921

Käännöksiä

Martin Wegelius: Länsimaisen musiikin historia pääpiirteissään kristinuskon alkuajoista meidän päiviimme. 1904

Lähteet

Meteli.net: Aksel Törnudd
Mieskuoro Sirkat: Aksel Törnudd
Viipurin Lauluveikot -mieskuoron kotisivut
Haapanen, Toivo: Suomen säveltaide, s. 137–138. Helsinki: Otava, 1940.

Viitteet

↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 521. Otava, Helsinki 1979.
↑ Pesola, Väinö: ”Axel Törnudd”, Suomen säveltäjiä, s. 328-336. (Toimittanut Sulho Ranta) Porvoo: WSOY, 1945.
↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 8.12.2023.

Aiheesta muualla

Lisää luettavaa aiheesta Aksel Törnudd on Wikiaineistossa

[1] Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 521. Otava, Helsinki 1979.

[Suo-2] Pesola, Väinö: ”Axel Törnudd”, Suomen säveltäjiä, s. 328-336. (Toimittanut Sulho Ranta) Porvoo: WSOY, 1945.

[hauta-3] Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 8.12.2023.

[1]

[2]

[3]