Aino Pervik (s. 22. huhtikuuta 1932[1] Rakvere, Viro[2]) on virolainen lastenkirjailija, kääntäjä[1] ja runoilija. Pervik on ollut naimisissa virolaisen lastenkirjailijan Eno Raudin kanssa.

Pervik työskenteli 1955–1967 kustannustoimittajana ja televisiotoimittajana. Hän on kääntänyt unkarilaista kirjallisuutta viroksi.[2]

Teokset

muokkaa
  • Kersti sõber Miina
  • Väikesed vigurijutud (1972)
  • Kaetud lauad (1979)
  • Arabella, mereröövli tütar
  • Sookoll ja sisalik (1986, 2001)
  • Keeruline lugu
  • Kunksmoor (1986, 2001)
  • Kunksmoor ja kapten Trumm (1975)
  • Kallis härra Q (1992, 2004)
  • Kollane autopõrnikas sõidab ringi (1999)
  • Maailm Karvase ja Sulelisega (2000)
  • Paula sarja raamatud
  • Üks hele valge tuvi
  • Draakonid võõrsil (2002)
  • Mammutilaps ajab tuult taga (2002)

Suomennetut teokset

muokkaa
Essee
  • Sipsik ja konkkamuori, Tyyris Tyllerö 1983: 4, s. 35-41 (Essee lasten fantasiakirjallisuudesta)

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pervik, Aino kirjasampo.fi. Viitattu 22.3.2020.
  2. a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Pervik, Aino”, Otavan kirjallisuustieto, s. 578. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: et:Aino Pervik