Ahvenanmaa–Naantali-merikaapeli
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ahvenanmaa–Naantali-merikaapeli eli Ål-Link on Ahvenanmaan Jomalan ja Manner-Suomen Naantalin välinen sähkönsiirtoon tarkoitettu merikaapeliyhteys. Se on noin 160 kilometriä pitkä ja sen siirtokapasiteetti on 100 megawattia. Yhteyden omistaa Kraftnät Åland AB. Merikaapeliyhteys turvaa Ahvenanmaan sähköntarpeen poikkeustilanteissa, ja tulevaisuudessa sitä pitkin voitaisiin siirtää esimerkiksi Ahvenanmaan tuulienergiaa mantereelle.[1][2] Merikaapeliyhteys vihittiin käyttöön 5. joulukuuta 2015.[3]
Merikaapeliyhteys on varayhteyskäytössä, mutta se yritetään saada osittain markkinoiden käyttöön vuonna 2016.[3]
Hankkeen tausta
muokkaaAhvenanmaan ja Manner-Suomen välistä merikaapelia on suunniteltu jo pitkään. Valtaosa Ahvenanmaan sähköstä on tullut Ruotsista 80 megawatin vaihtosähkökaapelia pitkin. Ahvenanmaalla on poikkeustilanteita varten myös muutamia iäkkäitä kaasuturbiinilaitoksia, mutta uusien rakentaminen olisi kalliimpaa kuin merikaapelin rakentaminen.[1] Ahvenanmaa tuottaa käyttämästään sähköstä neljäsosan tuulivoimalla, ja suunnitteilla on suuria tuulivoimapuistoja, jolloin tuulisähköä voidaan tuoda mahdollisesti Suomeenkin uutta merikaapelia pitkin.[4] Kaapelilla voidaan siirtää sähköä myös Suomen ja Keski-Ruotsin välillä.[5] Ahvenanmaa kuuluu kuitenkin Ruotsin sähköverkkoon, jolloin suunnitteilla olevat Suomen valtion Ahvenanmaalle rahoittamien tuulivoimaloiden ylijäämäsähkö menee Ruotsiin alentaen siellä sähkön käyttäjän hintaa ja edistäen Ruotsin teollisuuden kilpailukykyä. Uutta merikaapeliyhteyttä ei saa käyttää manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen markkinasähkön välittämiseen, mutta Eduskunnassa sekä osapuolien kantaverkkoyhtiöiden kesken on käyty neuvotteluja asiasta.[6]
Kraftnät Åland solmi sopimuksen ABB:n kanssa merikaapelin rakentamisesta 13. joulukuuta 2012. Sopimuksen arvo on 100 miljoonaa euroa.[4] Kokonaisuudessaan Kraftnät Åland investoi hankkeeseen 125 miljoonaa euroa.[2] Päärahoittajana on Suomen valtio, joka antoi suoraa valtionavustusta 50 miljoonaa euroa ja takasi 70 miljoonan euron lainan.[6]
Kaapeli ja sen lasku mereen
muokkaaMerikaapeli on 158 kilometrin pituinen PEX-eristetty tasavirtakaapeli, joka koostuu kahdesta 80 kilovoltin halkaisijaltaan 10-senttimetrisestä kaapelista ja yhdestä halkaisijaltaan 2,5 senttimetrin kuitukaapelista, jotka on niputettu yhteen.[7][8] Merikaapeli on ABB:n HVDC Light -tekniikkaa, joka mahdollistaa sähkön palautuksen Ahvenanmaalle Manner-Suomesta.[3]
Kaapelista noin 82 kilometriä kulkee Varsinais-Suomessa Naantalin, Paraisten ja Turun kaupunkien alueella.[7][8] Merikaapeli rantautuu Naantalin päässä Naantalin voimalaitoksen ja Naantalin jalostamon väliselle Fortumin venesataman viereiselle hiekkarannalle.[1] Kaapeli kulkee 150 metrin matkalla ennen rantautumista meren pohjaan tehtyä ojaa pitkin.[9] Naantalin satama suhtautui kriittisesti merikaapelin reittiin, sillä se sijoittuu lähelle laivojen ankkurointipaikkaa ja merikaapeli voi hankaloittaa tulevia ruoppauksia. Myös Turun Korjaustelakka ja Turun satama esitti varauksia merikaapelin reitistä.[4] Kaapelin tuomista maihin jo Rymättylässä harkittiin.[1]
Merikaapelin reitti troolauspaikkojen kohdalla on aiheuttanut ongelmia. Ammattikalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kaapelin linjausta muutettiin ja kohdissa, joissa harjoitetaan silakan pohjatroolausta kaapeli upotettiin huuhtelemalla merenpohjaa. Myös Museovirastolla oli huoli kaapelin mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta merenpohjan hylyille. Kaapelilinjauksella tehtiin Museoviraston vaatimuksesta vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi.[10] Vedenalaiskuvauksissa hylkyjä ei kuitenkaan löytynyt kaapelilinjan läheltä.[1]
Kaapeli laskettiin vapaasti meren pohjaan, ja laskutyö kesti noin kaksi kuukautta.[9] Kaapelin laskeminen aloitettiin toukokuussa 2015, ja se tuotiin pituutensa vuoksi suoraan tehtaalta asennettavaksi.[10]
Tasavirran muuttaminen vaihtovirtasähköksi
muokkaaMerikaapelissa kulkeva tasavirta muutetaan vaihtovirtasähköksi noin kilometrin päässä kaapelin rantautumisesta Luolalan teollisuusalueella Kraftnät Ålandin konvertteriasemalla. Konvertteriaseman maanrakennustyöt alkoivat vuonna 2013 ja konvertteriaseman rakennustyöt keväällä 2014. Käytössä aseman pitäisi olla joulukuussa 2015.[1] Fingrid Oyj rakentaa Luolalaan Naantalinsalmen 110 kV sähköaseman, jossa merikaapeliyhteys liitetään viereisen Kraftnät Ålandin konvertteriaseman jälkeen Fingridin kantaverkkoon. Sähköaseman rakentaminen aloitettiin keväällä 2013, ja se valmistuu samaan aikaan konvertteriaseman kanssa vuoden 2015 lopulla. Sähköaseman kokonaiskustannukset ovat noin 8,8 miljoonaa euroa.[5]
Ahvenanmaalla kaapeli rantautuu Jomalan kunnassa ja 110 kV konvertteriasema sijaitsee Ytterbyssä,[8] josta on 10 kilometrin pituinen 110 kV:n avojohtoyhteys Tingsbackan sähköasemalle.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Koski, Joni: Merikaapeli vedetään Ahvenanmaalta Naantaliin rannikkoseutu.fi. 24.7.2013. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ a b Luotola, Janne: ABB rakentaa 100 miljoonan tasasähköyhteyden Ahvenanmaan ja manner-Suomen välille tekniikkatalous.fi. 14.12.2012. Talentum Oyj. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 13.9.2014.
- ↑ a b c d Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen merikaapeliyhteys Ål-Link on käytössä fingrid.fi. 23.12.2015. Fingrid Oyj. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 16.1.2016.
- ↑ a b c Koski, Joni: Naantalista vedetään 100 miljoonan merikaapeli rannikkoseutu.fi. 14.12.2012. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ a b Fingrid rakentaa uuden 110 kV sähköaseman Naantaliin fingrid.fi. 15.2.2013. Fingrid Oyj. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 13.9.2014. (suomeksi) (englanniksi)
- ↑ a b Kankare, Matti: Tämä on Suomi - Veronmaksajat tukemaan Ahvenanmaan tuulivoimaa jättisummalla, hyödyn käärii Ruotsi talouselama.fi (Talouselämä-lehden verkkosivusto). 6.3.2015. Talentum Oyj. Viitattu 10.10.2015.
- ↑ a b Merikaapelin asentaminen välille Ahvenanmaa–Naantali Naantalin, Paraisten ja Turun kaupunkien alueelle (pdf) (Nro 98/2012/2, Dnro ESAVI/86/04.09/2011) avi.fi. 7.5.2012. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 13.9.2014.
- ↑ a b c HVDC Light - The original VSC technology. Reference list (pdf) abb.com. 2013. ABB Ab. Arkistoitu 14.11.2014. Viitattu 13.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Koski, Joni: Kaapeli Naantalista turvaa Ahvenanmaan sähköt rannikkoseutu.fi. 14.11.2011. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 13.9.2014.
- ↑ a b Merikaapelin asentamista Ahvenanmaan ja Naantalin välille koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 98/2012/2 muuttaminen ja valmistelulupa, Naantali, Parainen ja Turku (pdf) (Nro 92/2014/2, Dnro ESAVI/162/04.09/2013) avi.fi. 13.6.2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Arkistoitu 14.9.2014. Viitattu 13.9.2014.
Aiheesta muualla
muokkaa- Finlandskabel kraftnat.ax. Kraftnät Åland AB. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.10.2015. (ruotsiksi)
- Valtiontuki SA.33823 (2012/N) – Suomi. Tuki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliselle sähkökaapelille (pdf) (C(2012) 5526 final) http://ec.europa.eu/. 31.7.2012. Bryssel: Euroopan komissio.