Agrippa (ensimmäinen vuosisata) oli skeptiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, joka eli todennäköisesti ensimmäisen vuosisadan loppupuolella. Hänet tunnetaan viiden varman tiedon mahdottomuutta painottavan troopin muotoilijana.

Viisi trooppia muokkaa

Agrippan viisi skeptistä trooppia perustuvat ajatukselle, jonka mukaan mikä tahansa tietoväite voidaan kyseenalaistaa. Agrippan johtopäätös oli, että mitään käsityksiämme ei voida perustella hyväksyttävällä tavalla, eli todellista tietoa ei ole.

Sekstos Empeirikos on esittänyt Agrippan troopit seuraavasti teoksessaan Pyrrhonismin pääpiirteet. Sekstoksen mukaan ne olivat peräisin "viimeaikaisemmilta skeptikoilta", ja niiden laittaminen Agrippan nimiin on peräisin Diogenes Laertiokselta.

Troopit ovat:

  • Erimielisyys: sekä tavalliset ihmiset että filosofit ovat erimielisiä kaikista asioista, joten emme voi valita toista mielipidettä ja hylätä toista.
  • Ääretön regressio: jokaisella perustelulla on jokin perustelu ja niin edelleen äärettömästi.
  • Suhteellisuus: asiat näyttävät erilaisilta riippuen siitä, kuka niitä tarkastelee.
  • Olettaminen: dogmaatikot välttävät äärettömän regression valitsemalla jonkin asian lähtökohdaksi ilman todisteita.
  • Kehämäisyys.

Agrippan trilemma muokkaa

Nykyisin Agrippan trooppien ydinajatukset tunnetaan kolmiosaisena Agrippan trilemmana. Sen mukaan mihin tahansa tietoväitteeseen voidaan vastata kolmella tavalla:

  1. Kieltäydytään vastaamasta eli on tehty perustelematon oletus.
  2. Toistetaan jokin perustelu, joka on jo esitetty aiemmin, eli tarjotaan kehäpäätelmää.
  3. Yritetään esittää jokin uusi perustelu, eli viime kädessä ajaudutaan äärettömän pitkään perustelujen ketjuun eli äärettömään regressioon.

Agrippan trilemmaa on käytetty tietoteoreettisen fundamentalismin perusteluna.