Adygeian lippu
Adygeian lippu on Venäjään kuuluvan Adygeian tasavallan tunnus. Se hyväksyttiin Adygeian tasavallan viralliseksi lipuksi 23. maaliskuuta 1992. Lippu on kuitenkin paljon vanhempi, sillä se on peräisin jo 1830-luvulta.
Lipussa on vihreällä pohjalla 12 kultaista tähteä ja kolme kultaista nuolta. Tähdistä yhdeksän on kaaressa, joka kaartuu lipun reunoilta sen yläosaan ja loput kolme ovat kaaren alapuolella. Tähdet kuvaavat adygeiden 12 pääheimoa. Tähtikuvion alapuolella on kolme nuolta ristissä, jotka symboloivat rauhaa (toisen version mukaan 12 adygeiheimon liittoa). Vihreä taustaväri puolestaan symboloi islamia ja vapautta. Adygeian lipusta säädetyssä laissa on taustaväriksi määritelty akvamariinin vihreä (sinivihreä). Lipun leveyden suhde pituuteen on 1:2.
Tšerkessien kansallislippu on asettelultaan samanlainen kuin Adygeian lippu, mutta väritys on erilainen. Tšerkessien lipun tausta on keltainen ja tähdet ja nuolet ovat puolestaan punaisia.
Historia muokkaa
Lähes nykyisenlaista lippua käytettiin jo 1830-luvulla. Tuolloin adygei-tšerkessit kävivät taistelua Venäjää vastaan, joka yritti valloittaa heidän kotimaansa. Britit tukivat jonkin verran adygei-tšerkessejä ja lähettivät maahan muun muassa skotlantilaisen opiskelijan David Urquhartin, joka suunnitteli Venäjän miehitystä vastaan taistelevan kansan symboliksi lipun vuonna 1834. Tässä lipussa oli vihreällä pohjalla seitsemän kultaista tähteä ja kolme kultaista nuolta ristissä. Lipun leveyden suhde pituuteen oli 2:3. Myöhemmin lippuun lisättiin viisi tähteä.
Vuosina 1917–1920 adygeillä oli käytössään lippu, joka jakaantui kahteen vaakakenttään, joista ylempi oli punainen ja alempi vihreä. Lipun keskellä oli valkoinen kuun sirppi ja tähti.
Saksan puolella Venäjää vastaan taistelleet kaukasialaiset käyttivät 1940-luvulla symbolinaan nykyisenlaista 12-tähtistä vihreäpohjaista lippua.