Ada-uchi oli viranomaisen vahvistama lupa kostaa sukulaisen surmaajalle keskiaikaisessa Japanissa. Tämä oli voimassa sekä samurailuokassa että myös muiden säätyjen: talonpoika, käsityöläinen ja kauppias keskuudessa. Eli alemmankin säädyn edustajan surmaaminen saattoi johtaa lailliseen verikostoon.

Mikä saattoi johtaa Ada-uchinMuokkaa

Samuraisäätyyn kuuluvalla oli Meiji-kauden loppuun asti oikeus (Kiri sute gomen) tuomita ja rangaista heti paikan päällä, mukaan lukien surmata jos tarpeellista, alempien säätyjen edustajia (talonpoika, käsityöläinen tai kauppias) ja poistua paikalta ilman ilmoitusvelvollisuutta paikallisille viranomaisille, jos nämä "käyttäytyvät toisin kuin heiltä oli lupa odottaa". Tällainen samurain suorittama "oikeuden teko" saattoi johtaa alemman säädyn ada-uchiin. Toisin kun samurai-säädyn fukushu-verikosto, ada-uchi oli sallittu kohdistaa ainoastaan surmaajaan. Ada-uchi-kostaja ei saanut olla surmaajaa korkeammassa säädyssä mutta kylläkin alemmassa. Ada-uchi vaati aina paikallisen viranomaisen myöntämän luvan tai lisenssin. Kun ada-uchi tuli suoritettua, alkuperäisen surman loukkaus tuli pois pyyhittyä eikä surmakierre saanut jatkua. Jos näin kuitenkin tapahtui, viranomaiset laskivat seuraavat surmat murhiksi.[1].

LähteetMuokkaa

  • Don Cunningham: Taiho-jutsu,Law and Order in the Age of the Samurai. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5.
  • Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
  • Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0.

ViitteetMuokkaa

  1. TAIHO-JUTSU, Law and Order in the Age of the Samurai, Don Cunningham, sivu 25. Tutle Publishing, 2004
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.