Abdullah Öcalan

kurdistanilainen poliitikko

Abdullah Öcalan (s. 4. huhtikuuta 1948 Ömerli), lempinimeltään Apo, on Kurdistanin työväenpuolueen (Partiya Karkerên Kurdistan, PKK) perustaja ja pitkäaikainen johtaja. Häntä on pidetty tarkastelukulmasta riippuen joko Turkin kurdien sankarina ja kurdien itsenäisyyden puolestapuhujana tai terroristijohtajana.[1] Öcalan vangittiin vuonna 1999.

Elämä ja teot muokkaa

Abdullah Öcalan syntyi talonpoikaisperheeseen vuonna 1948 Ömerlin kylässä, Şanlıurfan maakunnassa, Kaakkois-Turkissa (Koillis-Kurdistanissa).[1]

Lukion jälkeen hän opiskeli valtiotieteitä Ankaran yliopistossa. Hän järkyttyi Turkin sisäisistä taloudellisista eroista sekä kurdien puutteellisista kulttuurillisista oikeuksista ja ryhtyi toimimaan asian hyväksi. Vuonna 1978 Öcalan perusti opiskelutoveriensa kanssa marxilais-leninistisen Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja nousi puolueen johtoon. Hän on noista päivistä lähtien jatkanut tehtävässä.

1980-luvulla alkoi kurdien aseellinen 'kansannousu' Turkissa Öcalanin johdolla. Vuonna 1984 PKK aloitti Öcalanin johdolla sotilaalliset toimet Turkkia vastaan tavoitteenaan luoda itsenäinen, marxilainen Kurdistanin valtio.lähde?

Kurdisissien vastarinta on jatkunut myöhemminkin. PKK:n toimintaan ovat kuuluneet sissi-iskut Turkin armeijaa vastaan, mutta myös iskut siviilikohteisiin. Konfliktissa on kuollut noin 40 000 ihmistä; sissejä yli 10 000, sotilaita ja poliiseja yli 30 000.lähde? Abdullah Öcalanin pidätyksen ja vangitsemisen jälkeen konflikti hiljentyi tuhansien PKK:n sissien siirryttyä Turkista Pohjois-Irakiin. Vuonna 2004 Murat Karayılanin johtama PKK:n aseellinen siipi, HPG (Kansan puolustusjoukot, ent. ARGK) julisti lopettavansa yksipuolisen tulitauon, jota se oli pitänyt yllä Öcalanin kiinnijäämisestä lähtien.

Turkin itäosat kärsivät laajalti sijoitusten ja sekä modernin elinkeinoelämän puutteesta. Öcalanin ja PKK:n kannattajat ovat talonpoikia, yliopistokoulutettuja ja työläisiä. Konfliktin ja Turkin itäosien köyhyyden seurauksena noin kaksi miljoonaa kurdia elää sekä poliittisina että taloudellisina pakolaisina Euroopassa. Myös Turkin sisällä konflikti on johtanut laajamittaiseen maansisäiseen pakolaisuuteen.lähde?

Vangitseminen muokkaa

Vuonna 1999 Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja Turkin tiedustelupalvelu kaappasivat Öcalanin Nairobista, Keniasta, jossa hän oli piilotellut Kreikan suurlähetystön suojissa. Samana vuonna Öcalan tuomittiin kuolemaan maanpetturuudesta sekä terrorismista. Turkin lakkautettua kuolemantuomion osana EU-jäsenyyspyrkimyksiään Öcalanin tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Vaikka huomattava osa Turkin kurdeista ei tuekaan Öcalania ja itsenäistä kurdivaltiota, İmralın vankilasaarella asuva Öcalan on edelleen vaikuttava hahmo kurdipolitiikassa.

 
PKK:n kannattajia Lontoossa huhtikuussa 2003.

Öcalanin asia käsiteltiin myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, joka antoi asiassa tuomion 12. maaliskuuta 2003. Tapauksessa ratkaistiin seuraavat kysymykset:lähde?

  • Oliko vastaajavaltion viranomaisten toisessa valtiossa toimittama sieppaukseksi väitetty pidätys laillinen.
  • Toimitettiinko terrorismirikoksista epäilty pidätetty viipymättä vangitsemisasian käsittelyyn ja oliko hänen saatavillaan oikeussuojakeinoja vapaudenriistonsa laillisuuden tutkintaa varten.
  • Käsiteltiinkö rikosasiaa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, kun oikeuden kokoonpanossa oli sotilastuomari.
  • Oliko oikeudenkäynti oikeudenmukaista, kun syytetyn ja hänen asianajajiensa tapaamisten lukua ja kestoa rajoitettiin esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana ja kun neuvottelut olivat sivullisten kuultavissa.
  • Oliko oikeudenkäynti oikeudenmukaista, kun syytetyn asianajajat saivat laajan jutun oikeudenkäyntiaineiston kaksi viikkoa ennen pääkäsittelyä ja syytetty itse sai tutustua siihen pääkäsittelyn alkamisen jälkeen.
  • Olivatko pidätys, maasta toiseen kuljettaminen, kuolemanrangaistus, sen täytäntöönpanon vaara ja vankeudessa vallinneet olot kokonaisuutena epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai siihen verrattavaa kohtelua.
  • Estettiinkö yksilövalitusoikeuden käyttöä.

Lähteet muokkaa

  1. a b Richard McHugh: Abdullah Öcalan. Kurdish militant leader Encyclopædia Britannica. Updated 10-6-2015. Viitattu 30.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa