Hemimelliteeni
Hemimelliteeni (C9H12) on aromaattisiin hiilivetyihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää valmistettaessa muun muassa hajusteita.
| Hemimelliteeni | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 1,2,3-trimetyylibentseeni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1=C(C(=CC=C1)C)C[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C9H12 |
| Moolimassa | 120,186 g/mol |
| Sulamispiste | -25 °C[2] |
| Kiehumispiste | 176 °C[2] |
| Tiheys | 0,894 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö muokkaa
Huoneenlämpötilassa hemimelliteeni on väritöntä nestettä. Hemimelliteeni ei liukene veteen, mutta liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin esimerkiksi etanoliin ja dietyylieetteriin. Hemimelliteeniä esiintyy maaöljyssä ja se erotetaan öljynjalostuksessa niin kutsuttuun C9-jakeeseen ja voidaan erottaa tislaamalla. Sitä voidaan valmistaa myös metyloimalla tolueenia tai ksyleeniä.[3][4][5][6][6]
Hemimelliteeniä käytetään valmistettaessa muita orgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi sen alkyloituja ja nitrattuja johdannaisia käytetään hajusteissa synteettisinä myskeinä. Lisäksi yhdiste voidaan hapettaa hemimelliittihapoksi. Hemimelliteeniä esiintyy hiilivetyseoksissa, joita käytetään liuottimina ja polttoaineina.[3][4][5][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ 1,2,3-Trimethylbenzene – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 298. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b H. W. Earhart & Andrew P. Komin: Polymethylbenzenes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke: Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 26.2.2018.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1123. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 702. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2018). (englanniksi)