İskenderun
İskenderun (aikaisemmin Aleksandretta, m.kreik. Ἀλεξανδρέττα, arab. الإسكندرون al-Skanderoon) on kaupunki Turkissa. Kaupunki sijaitsee Iskenderuninlahden itärannalla, Hatayn maakunnassa, Kaakkois-Turkissa. Vuonna 2014 kaupungissa arvioitiin asuvan 244 970 ihmistä.[1]
| İskenderun | |
|---|---|
  İskenderun |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Turkki |
| Maakunta | Hatay |
| Väkiluku (2014) (arvio) | 244 970[1] |
Aikanaan Aleksanteri Suuren kunniaksi perustettu kaupunki toimi Aleppon satamakaupunkina 1500-luvun jälkeen, jolloin sen kautta kulki mausteita, silkkiä ja muita idän tuotteita Eurooppaan.
Maantiede
muokkaa
İskenderun sijaitsee Välimeren rannikolla kohdalla, jossa etelän suuntainen rantaviiva kääntyy jyrkästi länteen luoden İskenderuninlahden ja näin suojatun satamapaikan. Kaupunkia ympäröivät aina 1920-luvulla tehtyyn kuivattamiseen saakka suot, jotka tekivät esimerkiksi malariasta jatkuvan ongelman.[2]
Historia
muokkaaVarhainen historia
muokkaaİskenderun perustettiin Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen ja kaupunki nimettiin hänen mukaansa monien muiden kaupunkien tapaan. Perustaja oli todennäköisesti Seleukos I Nikator, joka kutsui kaupunkia nimellä Alexandreia kat Isson, joka latinalaistettiin myöhemmin muotoon Alexandria ad Issum. Tuolloinen İskenderun eli Alexandria sijaitsi nimittäin lähellä Issuksen kaupunkia, joka oli pieni mutta varakas satamakaupunki. Se tunnettiin ehkäpä satamaansa paremmin Issoksen taistelun tapahtumapaikkana. Issus sijaitsi vastaperustetusta kaupungista pohjoiseen, ja sen eteläpuolella sijaitsi foinikialaisten aikanaan perustama Myriandus tai Myriandrus. Kasvaessaan İskenderun syrjäytti molemmat näistä kaupungeista ja ne kuihtuivat lopulta pois. Pian puolestaan İskenderun jäi uuden Orontesjoen varrella olleen Seleucia Pieria -nimisen kaupungin varjoon. İskenderun säilyi pienenä kaupunkina Rooman ja sittemmin Bysantin valtakunnan alaisuudessa. Vuonna 451 jaa. kaupunki lähetti edustajan Khalkedonin kirkolliskokoukseen.[2]
Aleppon satama
muokkaa
Muslimien tultua valtaan kaupunki oli pienentynyt lähes merkityksettömäksi. 1300-luvun alussa elänyt maantieteilijä Abu al-Fida kirjoitti kaupungista mainiten, että se oli jälleenrakennettu kalifi Al-Wathiqin valtakaudella, mutta hänen omana aikanaan sen paikalla ei ollut enää edes kylää. Osmanien valtakunta valloitti Syyrian vuonna 1517 ja tämän jälkeen Aleppon kaupungista kasvoi suuri kaupan keskus. Tuolloin alueen tärkein satama oli Tripoli, mutta sen sijaintia pidettiin turvattomana. Myös kulku Alepposta Tripoliin kesti vähintään kahdeksan päivää. Aleppo tarvitsi näin lähempänä kaupunkia sijaitsevan sataman. İskenderun rakennettiin lopulta eurooppalaisten kauppiaiden tarpeiden takia ja he tunsivat sittemmin kaupungin nimellä Scanderoon. Paikalle rakennettiin tulliasema vuonna 1593 ja siitä tuli Aleppon virallinen satama vuonna 1612. Kaupungin kautta vietiin Eurooppaan etenkin silkkiä. Kaupankäynnistä huolimatta sen kasvua hidastivat epäterveelliset olosuhteet kaupunkia ympäröivien soiden takia, sekä kurdi-, arabi- ja turkkilaispaimentolaisten ryöstöretket.[2]
Aleppon merkitys kaupan keskuksena väheni 1700-luvun puolivälin jälkeen, mikä vaikutti myös İskenderunin kaupankäynnin vähenemiseen. Kauppa elpyi 1800-luvulla Krimin sodan ja puuvillan kasvaneen viennin takia. Suot estivät edelleen itse kaupungin kasvua ja paikkaa kuvailtiin "Syyrian parhaaksi satamaksi", sen kaupungin tai sataman kehittämiseen ei sijoitettu juurikaan työtä tai rahaa. Kaupungin kehittäminen jäi lähes yksinomaan ulkomaalaisten kauppiaiden sijoitusten varaan. Kaupungissa oli vuonna 1859 vain noin 1 000 asukasta ja vuosisadan vaihteessa noin 7 000. Ensimmäinen maailmansota kasvatti kaupungin strategista merkitystä. Sen valtausta ehdotettiin, mutta britit toteuttivat tämän suunnitelman sijaan Gallipolin maihinnousun. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Osmanien valtakunta hajosi ja Franklin-Bouillonin sopimuksella İskenderunista tuli osa Ranskan hallitsemaa Syyriaa. Kaupungista ja sitä ympäröivästä alueesta tuli turkkilaisten autonominen alue. Sinne myös muutti suuri joukko armenialaisia, jotka seurasivat muualta Anatoliasta vetäytyviä ranskalaisia. Ranskalaiset rakensivat kaupunkiin sähköverkon - ja mikä vielä tärkeämpää -, he kuivattivat sitä ympäröivät suot, mikä vähensi malariaa.[2]
Nykyaika
muokkaa
Syyskuussa 1936 Ranska ja Syyrian kansallismieliset solmivat sopimuksen, joka teki Syyriasta Kansainliiton jäsenen. Mainintaa turkkilaisten autonomisesta alueesta ei sopimuksessa ollut ja tästä suivaantuneet turkkilaiset saivat neuvottelujen jälkeen liitettyä oman alueensa Osmanien valtakunnasta itsenäistyneeseen Turkin tasavaltaan vuonna 1938. Turkki päätyi rakentamaan toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin viimein nykyaikaisen sataman. Myöhemmin kaupunkia ympäröivälle tehdasalueella on rakennettu omia erikoistuneita satamiaan. Nykyisin kaupunki on eteläisin İskenderuninlahtea ympäröivästä Mersinin kaupunkiin asti ulottuvasta satamien ketjusta.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b İskenderun (İskenderun) citypopulation.de. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ a b c d e Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 175-180. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta İskenderun Wikimedia Commonsissa
