Wikipedia

Turku

kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. heinäkuuta 2007 kello 17.35 käyttäjän Lehmankukka (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Turku (ruots. Åbo) on kaupunki Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.

Turun kaupunki
Åbo stad
Turun vaakuna Turun sijainti
vaakuna sijainti
Sijainti 60°27′05″N, 22°16′00″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustamisvuosi 1229
Pinta-ala 306,4 km²
– maa 243,4 km²
– sisävesi 63 km²
Väkiluku 175 398 (28.2.2007)
– väestötiheys 720,5 as./km²
Kunnallisvero 18,00 % 
Kunnanjohtaja Mikko Pukkinen
Aiheesta muualla
www.turku.fi

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen arvellaan syntyneen hiljalleen 1200-luvun kuluessa. Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Turun väkiluku vuoden 2006 lopussa oli 175 358 mikä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin. Turun seudulla asukkaita on 298 452 (31.12.2005). Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen.

Kaupungissa on asunut jo pitkään suomenruotsalaista väestöä. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen ja sen asukkaista ruotsia puhuu äidinkielenään 5,2 %. Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

Historia

Pääartikkeli: Turun historia

Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena, mutta se on joutunut luovuttamaan molemmat tittelit Helsingille viimeisen kahdensadan vuoden kuluessa.

Arkeologisten kaivausten mukaan Turku syntyi hiljalleen 1200-luvun lopulla, sitä ei siis perustettu. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa "toria"[1]. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300 ja yhdessä Turun linnan ja dominikaaniveljien luostarin kanssa se teki Turusta keskiaikaisen Suomen tärkeimmän keskuksen. Turku oli Suomen kaupungeista ainoa joka kävi kauppaa Hansaliiton kanssa.

Turkua keskiajalta lähtien asuinpaikkanaan on pitänyt Suomen piispa (myöhemmin arkkipiispa), joten Turku oli myös Suomen hengellinen keskus. Vaikkei Turku ollutkaan virallisesti Suomen pääkaupunki, sekä monet herttuat että kenraalikuvernööri pitivät Turkua asuinpaikkanaan. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin Turkuun.

Ruotsin menetettyä Suomi Venäjälle 1809 Turusta tuli kolmeksi vuodeksi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Pääkaupunki kuitenkin siirrettiin Helsinkiin, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli liian ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaataan. Loputkin hallintoelimistä ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Turun suuren palon (1827) myötä. Palo poltti lähes koko kaupungin maan tasalle ja kaupunki oli käytännössä rakennettava kokonaan uudestaan. Uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä seuraavat 20 vuotta.

Vuonna 1918 Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen yliopisto, Åbo akademi ja kaksi vuotta myöhemmin suomenkielinen Turun yliopisto.

Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Turun väkiluku on kasvanut voimakkaasti, mikä on aiheutanut naapurikuntien liittämistä Turkuun ja usean eri lähiön rakentamisen. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä on leimannut myös keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla.

Maantiede

Turun kokonaispinta-ala on 306,40 km², josta maa-aluetta on 243,4 km² ja vesistöjä 63,0 km². Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Artukaisissa Ruissaloa vastapäätä. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.

Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Myös Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen mutta joka on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.

 
Aurajoki kesällä.

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Suurin leveys vastaavasti on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ja joiden metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoista. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on n. 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain joka toinen joulu on valkoinen. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi käydä kävelyllä tai hiihtämässä, mikä on varsin suosittua. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa.

 
Aurajoki talvella.

Turun kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta, joka jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.

Keskustan ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula). Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja kalliita asuinalueita.

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pansio ja Jäkärlä. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta sekä rakentaminen Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille että täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.

Väestö

Turun väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1860 16 870
1870 19 617
1880 23 947
1890 30 096
1900 31 658
1910 41 993
1920 45 408
1930 53 681
1940 65 475
1950 100 514
1960 123 285
1970 155 069
1980 163 933
1990 159 539
2000 172 107
2005 174 824
2006 175 354
Vuosille 1860–1890 lähteenä ”Turun kaupungin historia 1856–1917”. Vuodesta 1900 eteenpäin Turun kaupungin nettisivut.
 
Turun väestönkehitys 1891–2005

Turun asukasluku vuoden 2005 alussa oli 174 824. Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. 1990-luvun alusta väkiluvun kasvu on taas jatkunut. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.

1870-luvulla ruotsia puhuvien osuus oli lähes puolet väestöstä. 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenen prosenttia. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut hieman yli viisi prosenttia. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia on noin 9 500. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat järjestyksessä Venäjä, Viro, Irak, Iran, Ruotsi, Serbia, Somalia, entinen Jugoslavia, Kiina ja Bosnia-Hertsegovina.

Liikenne

Turku on jo vanhastaan ollut sekä sijaintinsa että pääkaupunkiasemansa vuoksi portti länteen ja laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Helsingin sataman jälkeen Turun satama on Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.

Turun sataman suulta, Aurajoesta, lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva S/S Ukkopekka. Illalla Ukkopekka suuntaa iltaristeilylle laituritanssein Loistokarin saarelle.

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli 10 vuotta kestäneiden linjauksia koskevien erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902. Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924, matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004), tavaraliikennettä 1,6 miljoonaa tonnia.

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 alkaen kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema palvelee vuosittain yli 300 000 matkustajaa.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti mutta päästettiin sen jälkeen rappeutumaan, kunnes ne vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän.

Aurajoki

 
Aurajoen rannalla sijaitseva kaupungintalo iltavalaistuksessa
 
Kuva Tuomaansillalta. Taustalla Turun tuomiokirkko ja vanha tähtitorni
 
Föri matkalla Åbosta Turkuun
 
Martinsilta Föriltä kuvattuna. Etualalla Turun vanhin toiminnassa oleva ravintolalaiva Esposito.

Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Turku syntyi 1200-luvulla. Sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille ja ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit.[2] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Kaksi puolta

Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat ja ovat sijainneet tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, ensimmäiset koulut ja niin edelleen. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

Sillat ja föri

Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa[3] ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:

  • Halistensilta (vanha ja uusi)
  • Rautatiesilta (1898)
  • Tuomaansilta (1999)
  • Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi)
  • Auransilta (1907, kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi)
  • Teatterisilta (1997)
  • Myllysilta (1975)
  • Martinsilta (1940)
  • Föri (1904)

Turun ensimmäinen silta oli Pennisilta, joka ylitti joen nykyisen Vanhan suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414[4] ja tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin vanhan sillan kohdalle ja palvelisi kevyttä liikennettä – samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.

Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Nimi on turkulaisten väännös ruotsin kielen sanasta "färja" tai englannin kielen sanasta "ferry".[5]. Se on turkulaisille yksi rakkaimmista kaupungin erikoisuuksista, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.

Vapaa-ajankäyttö

 
Aurajoki Kirkkosillalta alajuoksulle päin

1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.

Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen Rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta Läntistä Rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turunmaan saariston tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri heinäkuussa sekä Taiteiden yö, iskelmäfestivaali Aurajoki virtaa ja Uuden musiikin festivaali elokuussa.

Hyvän otoksen muista kesätapahtumista saa Turun kaupungin tapahtumakalenterista.

 
Ravintolalaivoja Auransillan kupeessa

Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut, jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväisin järjestetään Turun Sanomien kortteliajot -polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi Marathon juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.

Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina. Aurajoen rannalla sijaitsee myös vuodelta 1848 peräisin oleva ravintola Pinella.

Talous

Turku on Turun seutukunnan keskus myös taloudellisessa mielessä. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Tällä hetkellä Turun kaupungin kärkialat ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2003 24 022 €/as (koko maan keskiarvo 23 780 €/as.)

Suomen diagnostisesta teollisuudesta Turun seudulla on noin 60 prosenttia ja lääketeollisuudesta noin 50 prosenttia. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen. Samoin 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa alaan mm. koulutuksella ja Turun keskustaan sekä yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, ”OpenSpark”. Bio- ja ICT-aloja kehitetään Turku Science Park Oy:ssä, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu mm. Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin.

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Aker Finnyardsilta. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.

Työelämä

Turussa oli vuonna 2004 92 601 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti[6]:

  • Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut – 36,1 %
  • Teollisuus – 15,8 %
  • Liike-elämän palvelut, rahoitus ym. – 16,6 %
  • Kauppa, majoitustoiminta ym. – 14,9 %
  • Liikenne ym. – 9,1 %
  • Rakennustoiminta – 6,0 %
  • Maa- ja metsätalous – 0,4 %
  • Tuntematon – 1,1 %

Turun työvoimaomavaraisuus on 122,8 % (2004). Työttömyysaste vuoden 2006 lopussa oli 10,4 %. Turun kaupunki työllistää yhteensä noin 14 000 ihmistä.[6]

Hallinto

Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus – kaupungissa sijaitsee Turun arkkipiispanistuin ja Turun tuomiokapituli.

Kunnallishallinto

Kaupunginvaltuusto (2005–2008)[7]
Puolue Paikat Muutos
Kokoomus 19 +1
SDP 18 +1
Vasemmistoliitto 10 -
Vihreät 9 +1
Keskusta 4 -1
RKP 4 -
Kristillisdemokraatit 1 -1
SKS 1 -1
Sitoutumattomat 1 -

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2006 Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Kaija Hartiala (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jarkko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).

Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 1975 syntynyt Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Aleksi Randell.

67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuun ottamatta.

Politiikka

1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa on hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n ns. aseveliakseli. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosina merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreän liiton nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään muukalaisvastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.

Tunnetuin turkulaispoliitikko lienee presidentti Mauno Koivisto, joka puhuu hyvin tunnistettavasti turkulaisittain.

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 1931-1942
Eero Mantere 1942-1952
Kalervo Pellinen 1952-1961
Harras Kyttä 1961-1964
Väinö J. Leino 1964-1989
Juhani Leppä 1989-1995
Armas Lahoniitty 1995-2006
Mikko Pukkinen 2006-

Koulutus

Huomattava osa turkulaisista on opiskelijoita tai koululaisia. Peruskoululaisia on noin 15 000, lukiolaisia noin 4 600 ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 3 500 nuorta. Kaupungissa on 51 peruskoulua, 15 lukiota ja 6 ammatillista oppilaitosta.

Korkeakoulutus

 
Turun yliopistom päärakennus.
Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2005)
Turun yliopisto 14 600
Åbo Akademi 5 200
Turun kauppakorkeakoulu 2 000
Turun ammattikorkeakoulu 6 500
Yrkeshögskolan Sydväst 740
Diakonia-ammattikorkeakoulu 220
Humanistinen ammattikorkeakoulu 100

Turussa toimii nykyään kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Turku on kaiken kaikkiaan vahva ja perinteinen korkeakoulukaupunki: Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.

Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutusta on annettu vuodesta 1999 alkaen tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalla.

Koululaitoksen historia

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276. Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi.

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872 Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua.

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. 1887 lyseot sulautuivat ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon ja samalla uusi koulu siirtyi Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatka yhä toimintaansa Turun klassikon lukio.

Kulttuuri

 
Turun konserttitalo

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki ja se hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. Kulttuuriministeri Tanja Saarela päätti 19.6.2006, että Turku on Suomen ehdokas kulttuuripääkaupungiksi. Käytännössä Saarelan päätös tarkoittaa, että valinta kulttuuripääkaupungiksi on varma.

Turun piirustuskoulu oli Suomen ensimmäinen taideoppilaitos. Koulu on nykyisin osa Turun ammattikorkeakoulua ja sen osana toimivaa Turun Taideakatemiaa. Oppilaitos kouluttaa kuvataiteilijoiden lisäksi taiteilijoita sirkuksen ammattilaisista tanssijoihin ja elokuvantekijöihin. Musiikin perusopetusta järjestää mm. Turun seudun musiikkiopisto.

Turun taiteilijoiden markkinointia edistää Arsnet-palvelu, josta löytyy helposti lähes kaikkien esiintyvien turkulaisten taiteilijoiden yhteystiedot. Popmusiikin ja aiheeseen nivoutuvien suorien nettilähetysten tietokantana toimii kaupungin nuorisotoimen ylläpitämä PopArena-sivusto.

Tapahtumia

Musiikin saralla Turussa on monia tapahtumia. Tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock, joka on vuosien varrella kerännyt eri aikojen huipputähtiä esiintymään Turkuun.

Ruisrockin lisäksi suosittu populaarimusiikkitapahtuma on Down by the Laituri (DBTL), joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin. Marraskuisin Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata Näkyvissä -festivaalit. Muita tapahtumia ovat mm. elokuussa järjestettävät Turun musiikkijuhlat ja Uuden musiikin festivaali sekä maaliskuussa järjestettävä Turku Jazz.

Populaarimusiikki

Turusta on lähtöisin sekä lukuisia kansallisesti että muutamia kansainvälisestikin tunnettuja artisteja ja yhtyeitä.

Rock-musiikki

Kuuluisa 1960-luvun underground-ryhmä Suomen talvisota 1939–40 omasi turkulaisjuuria. 1970-luvulla Turussa vaikutti muun muassa progressiivista rockia esittänyt Kaamos. 1970-luvun lopulla Turku tunnettiin myös punkkareistaan ja rockabillystä. Jälkimmäisiä edusti raisiolaisista ja turkulaisista nuorista koostunut Buck Jones & His Rhythm Riders. Buck Jones oli alueellisesti jopa Teddy & The Tigersin veroinen jättisuosikki.

Punk-aallon jälkimainingeissa esim. Tuula Amberlan johtama Liikkuvat Lapset kiersi ahkerasti ympäri Suomea, levyttäen kolme hyvätasoisena pidettyä albumia. Kauko Röyhkän ja Maritta Kuulan 500 kg lihaa koostui myöhempinä vuosinaan turkulaismuusikoista. Yhtye on edelleen toiminnassa. Pitkäaikaisista punkyhtyeistä Turun Tauti on edelleen legenda omalla alallaan.

1990-luvun loppupuolella ja uuden vuosituhannen alussa turkulaisen rock-kulttuurin äänitorvena toimi Poplivion-levymerkki, joka toi esille mm. Lowely Wormin ja Stanislawin kaltaisia nimiä. Nykyään yhtyeiden jäsenistöä vaikuttaa mm. Boy Novicen, Wojciechin ja Turku Romantic Movementin riveissä. Raskaan rockin alalla Xysman ja Disgracen merkitys oli suuri 1990-luvulla.

Viime vuosina ovat huomiota saavuttaneet The Crash sekä garage rock -yhtyeet Sweatmaster, Boomhauer ja Trouble Bound Gospel. Turusta tulee myös hard rock -yhtye Kilpi. Turulle ominaisesti toiminta on 2000-luvullakin edelleen underground-henkistä. Johtavana levymerkkinä toimii pieni mutta vaikutusvaltainen Plastic Passion. Hanoi Rocksista tunnettu Michael Monroe pitää nykyään Turkua asuinpaikkanaan.

Elektroninen musiikki

Turku on tunnettu aktiivisena elektronisen musiikin kaupunkina. Ensimmäisen kosketuksensa elektroniseen musiikkiin Turku sai jo 10. huhtikuuta 1958 kun Karlheinz Stockhausen esiintyi nauhoineen Konserttitalolla. Uuden Auran ja Turun Sanomien arviot konsertista olivat melko tyrmistyneitä luonteeltaan.

Acid house-buumin aikoihin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Turussa järjesti erilaisia tapahtumia Hyperdelic Housers -ryhmä. Se järjesti mm. Ruisrockin kanssa yhteistyönä Turkuhallissa olleet Typpihappo-tapahtumat. Vuonna 1996 DBTL:ssä nähtiin Pan Sonicin yökeikka Samppalinnan maauimalassa. Pan Sonic -kaksikko oli mukana myös DBTL:n aiemmissa äänitaidekokeiluissa. Ensimmäinen warehouse-party Turussa järjestettiin heinäkuussa 1989 Itä-Turussa Rautakadulla.

Vuosina 1999 ja 2000 järjestettiin DBTL:n yhteydessä Teknotunneliksi nimetty tapahtuma. Tapahtumapaikkana oli liikenteeltä suljettu Myllytunneli. Vuosina 2000 ja 2001 Kupittaan puistossa järjestettiin Koneisto-festivaali, joka sittemmin on siirtynyt Helsinkiin. Koneiston linjaa on vuodesta 2004 jatkanut suosittu ja omaleimainen Uuden musiikin festivaali.

Tunnettuja Turussa vaikuttavia tai vaikuttaneita elektronisen musiikin artisteja ovat mm. Pan Sonic, Bomfunk MC's -yhtyeessä ollut DJ Gismo, Sandstorm-hitistään tunnettu Darude sekä tuottaja Jaakko "JS16" Salovaara. Muista elektroskenen vakionimistä mainittakoon mm. Mr. Velcro Fastener, Marko Laine ja 90-luvun lopulla Manner-Eurooppaan siirtyneet DJ Sasse ja George Spruce. Irwin Bergin New York City Survivors kuuluu sekin alan klassikoihin. Elektronisen musiikin Suomen huipuista myös Jori Hulkkonen on viettänyt viime vuodet Turussa.

Monipuolisen musiikillisen historian omaava Jori Sjöroos puolestaan vaikuttaa kykyään PMMP:n taustalla sekä johtaa omaa Magenta Skycode -yhtyettään.

Iskelmä

Turkulaisesta musiikista puhuttaessa ei voi unohtaa myöskään vanhemman polven iskelmätähtiä Mattia ja Teppoa sekä oopperalaulajia, Tamara Lundia ja Seppo Ruohosta.

Kirjallisuus

Turku on vaikuttanut maamme kirjallisuushistoriaan. 1800-luvun alkupuolella Turun akatemian piirissä syntyi poliittis-kirjallinen liike Turun romantiikka. Sen ohjelmana oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen.

Tunnetuimpia turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat todennäköisesti Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Nuoria lupaavia, palkittuja kirjailijoita ovat Riku Korhonen ja Joni Pyysalo. Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Palkittuja tietokirjailijoita ovat tähtitieteilijät Esko Valtaoja (Tieto-Finlandia vuonna 2002 kirjalla Kotona maailmankaikkeudessa) ja Hannu Karttunen (Tieto-Finlandia vuonna 1998 kirjalla Vanhin tiede) sekä biologi Petter Portin. Turkulaisten sydäntä lähellä oleva murrerunoilija Heli Laaksonen on syntyisin Turusta, vaikka asuukin nykyisin Laitilassa.

Turussa on vahva ns. underground-runouden yhteisö. Vanhan polven underground-runoilijat kuten Laine ja Into ovat viime vuosina saaneet perinteen jatkajia, tunnetuimpana ehkä Tapani Kinnunen. Turussa toimivat myös pienkustantamot Sammakko sekä Savukeidas.

Turussa on myös vahvaa sarjakuvaosaamista. Kaupungin valtalehti Turun Sanomat julkaisee kolmea kotimaista sarjakuvaa, joilla on kaikilla turkulaistaustaa. Nämä ovat Kirjaston kissat, Jussi "Juba" Tuomolan Viivi ja Wagner ja Ilkka Heilän B. Virtanen. Lisäksi Turun ylioppilaslehti julkaisee Mika Lietzenin sarjakuvaa Taivaankappaleita. Monia turkulaisia sarjakuvataiteilijoita yhdistää myös kaupungissa aktiivisesti toimiva, Suomen vanhin kaupunkikohtainen sarjakuvayhdistys Turun sarjakuvakerho.

Syksyisin Turussa järjestetään kirjamessut, jotka ovat säilyttäneet asemansa, vaikka Helsingissä on jo jonkin aikaa pidetty kilpaileva tapahtuma. Turun kirjamessuihin yhdistetään yleensä muitakin messuja, joiden teemana voi olla vaikka tiede, musiikki tai sarjakuva.

 
Turun kaupunginteatteri

Teatteri

Turku on myös monipuolinen teatteri- ja tanssiteatterikaupunki. Valtionosuuksia Turussa saavat Turun Kaupunginteatteri, Åbo Svenska Teater, Linnateatteri, tanssiteatteri ERI ja Aurinkobaletti. Opiskelijateatteria on kaupungissa sekä suomeksi (Turun ylioppilasteatteri) että ruotsiksi (Studentteatern i Åbo).

1970-luvulla kaupunginteatteri kohosi suomalaisen estraditaiteen huipulle Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan johtajakaudella.

 
Elokuvateatteri Kinopalatsi Kauppiaskadulla

Elokuva

Turku on pitkään ollut melko monipuolinen elokuvakaupunki. Turussa toimii Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho Turun elokuvakerho. Se järjestää viikoittaisia esityksiä keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi Turussa toimivat Elokuvakerho Kinokopla ja Turun Elokuva-Arkisto, joiden lisäksi Suomi-Venäjä-Seuran elokuvaosasto Mahorkka ja siansorkka on järjestänyt esityksiä. Turussa toimii myös Film-O-Holic -verkkojulkaisua tekevä Filminurkka Ry.

Turussa järjestetään vuosittain ainakin kolme elokuvafestivaalia: Suomalaisen elokuvan festivaali, Suomen ainoa pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino sekä vuodesta 2006 lähtien järjestetty Vapaan elokuvan festivaali.

Turun yliopistossa tutkitaan mediatutkimuksen nimikkeen alla sähköistä viestintää, elokuvaa ja uutta mediaa. Alan tutkimus henkilöityy julkisuudessa paljolti Veijo Hietalaan mutta taustoilta löytyy myös muita nimiä, esim. Jukka Sihvonen.

Urheilu

Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on todennäköisesti monipuolisin liikunta- ja urheilualue Turussa. Kupittaalla sijaitsevat useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi mm. liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadioni, velodromi, rullalautailualue ja bmx-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui myös uusi Kupittaan jäähalli.

Veritas Stadionin ohella toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmi -stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut 11 820 katsojapaikan Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena. Toinen Turun suurista jäähalleista on edellä mainittu Kupittaan jäähalli. Muut Turun jäähallit sijaitsevat Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallohalli.

Jalkapallo

 
Kuva Turun Palloseuran ja FC Interin välisestä jalkapallo-ottelusta

Selvästi menestynein turkulainen urheiluseura jääkiekossa ja jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku. Historian saatossa menestyksekkäitä seuroja ovat olleet myös Åbo IFK, Turun Toverit ja Turun Pyrkivä.

Jääkiekko

Myös jääkiekossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden kymmenen kertaa. Erityisen menestyksekkäitä kausia TPS:lle ovat olleet kolmen peräkkäisen SM-liigamestaruuden vuodet 1989–1991 sekä uudestaan 1999–2001. Valmentajista eniten mestaruuksia seuralle ovat tuoneet Hannu Jortikka ja Vladimir Jurzinov.

Maailmanlaajuisesti tunnetuin TPS-taustaisista valmentajista Jurzinovin ohella on Juhani Wahlsten, joka on levittänyt jääkiekkokulttuuria mm. Espanjaan. Wahlsten mainitaan tärkeimpänä taustavaikuttajana myös kun ringette saapui lajina Kanadasta Suomeen, Naantalin ja VG-62:n kautta.

TPS on myös toiminut kasvattajaseurana lukuisille NHL-tähdille kuten Saku Koivulle, Miikka Kiprusoffille, Antero Niittymäelle, Aki Bergille, Sami Salolle, Jani Hurmeelle, Fredrik Norrenalle sekä Mikko Koivulle. Maineikkaita TPS-pelaajia ovat olleet lisäksi mm. Timo Nummelin, Urpo Ylönen, Juhani Tamminen, Hannu Virta, Esa Keskinen, Jorma Valtonen, Ari Vuori ja Jukka Vilander. Ensimmäisen SM-kultansa TPS voitti 1956.

Toinen perinteinen jääkiekon turkulaisjoukkue on nykyisin Mestiksessä pelaava TuTo, joka kilpaili tiukasti TPS:n kanssa 1970-luvulle asti. Vuosikymmenen puolivälissä seurafuusioissa monia TuTon tähtiä kuten Reijo Leppänen ja Seppo Lindström liittyi TPS:n riveihin. "Vahvistettu TPS" voitti SM-liigan ensimmäisen mestaruuden keväällä 1976. TuTo on asettanut tavoitteekseen sarjanousun SM-liigaan lähivuosina.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji salibandy on myös Turussa vahvasti edustettuna. Turussa on useita salibandyjoukkueita, suurin näistä TPS Salibandy.

Turkulaiset joukkueet ovat karsineet pääsarjatasolle salibandyliigaan useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Vihdoin keväällä vuonna 2007 TPS Salibandyn naiset ja miehet nousivat korkeimmalle tasolle liigajoukkueiksi.

Muut joukkuelajit

Koripallossa Turussa ei pelata tällä hetkellä pääsarjatasolla Turun NMKY:n ja Kaarinan Uran fuusion tuloksena syntyneen Aura Basketin lopetettua toimintansa. TuNMKY pelaa nykyisellään 1. divisioonassa ja Ura Basket kakkosdivarissa. Naisissa Turun Riento hakee nousua ykkösdivisioonatasolla.

Käsipallossa viime vuosina menestyksekäs seura oli HC Dennis, jonka toiminta kuitenkin loppui kauteen 2004/05. Sen paikan peri HC Fenix. Toinen pääsarjaseura on Åbo IFK.

Amerikkalaisen Jalkapallon joukkue Turku Trojans pelaa myös SM-sarjaa, Vaahteraliigaa.

Rugbyn SM-sarjassa Turkua edustaa Eagles Rugby FC. Lacrosessa Turku Titans. Kriketissä SM-sarjaa pelaavat Turku Cricket Club ja Finn-Asia.

Yleisurheilu

Yleisurheilussa kaupungin lippua kantaa Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran legendaarisin urheilija on Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion.

TuUL järjestää Nurmen stadionilla vuosittaisia Paavo Nurmi Games -yleisurheilukilpailuja sekä kansallista Tilastopajacup-sarjaa. Vuonna 2007 yleisurheilun Eliittikisa-sarjaan kuuluva Paavo Nurmi Games viettää 50-vuotisjuhliaan.

Turun Weikot toimii kotiseurana mm. maajoukkuesprintteri Nghi Tranille ja keihäänheittäjä Kirsi Ahoselle.

Turkulaisuus

 
Kyltti Förillä

Stereotyyppiseen turkulaisuuteen liitetään sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre. Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä.

Kaikesta huolimatta Turku on kolme kertaa peräkkäin sijoittunut kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[8]

Turun tauti

Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien, korkeampien ja rumempina pidettyjen rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista kulttuuria, jossa valta on harvojen käsissä. Käsitettä ”Åbo smitta”, Turun tauti, on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä ainakin jo vuonna 1916, kun kaupunkiin rakennettiin uusia jugendtaloja. 1950- ja 1960-luvulla käsite herätettiin uudestaan henkiin, kun moderni kaupunkiarkkitehtuuri valtasi tilaa.[9]

Turun seutu

Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Vahto ja Yläne. Turun pohjoisin piste on Kuhankuonolla sijaitseva rajakivi, jossa kohtaavat kahdeksan kunnan rajat.

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tärkeän tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on yli 230 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut tästä Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.

Turun ystävyyskaupungit

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”, ja niillä on pitkä historia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Turun ystävyyskaupunkeja ovat seuraavat kaupungit:

Yhteistyösopimuskumppanit Virossa

Nähtävyyksiä

 
Sigyn ja Suomen Joutsen

Kirkot ja kappelit

 
Turun ortodoksinen Keisarinna marttyyri Aleksandran kirkko

Lukuisten kirkkojen lisäksi Turussa sijaitsee toinen Suomen kahdesta synagogasta, Turun synagoga.

 
Wäinö Aaltosen museo Aurajoen itärannalla

Museot

Puistot

Galleria

Lähteet

  1. ↑ Etymologia: Turku, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  2. ↑ [http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)
  3. ↑ Sillat Turussa, Turku Touring
  4. ↑ Turun Sanomat 12.7.1999
  5. ↑ Föri - Aurajoen jokilautta (Luettu 30.9.2006)
  6. ↑ a b Tilastokortti 2007 2007. Turun kaupunki. Viitattu 4. toukokuuta 2007.
  7. ↑ Turku lyhyesti 24. huhtikuuta 2007. Turun kaupunki. Viitattu 4. toukokuuta 2007.
  8. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  9. ↑ Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006.

Aiheesta muualla

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.


Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=3093350”