Hirvensalo
Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Saarella oli vuoden 2015 paikkeilla noin 9 000 asukasta,[1] ja sen pinta-ala on noin 12,8 km². Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä ja mantereesta saaren erottaa idässä Pitkäsalmi. Hirvensalosta on kiinteä tieyhteys mantereelle Hirvensalonsillan kautta.
Alkujaan Hirvensalo kuului Pikisaaren pohjoisosaa lukuun ottamatta Maarian kuntaan, kunnes se liitettiin vuonna 1944 Turkuun.[2]
Kaupunginosat muokkaa
Hirvensalossa on 14 kaupunginosaa, joiden ruotsinkieliset nimet on mainittu suluissa.
|
|
|
Historia muokkaa
Esihistoria muokkaa
Hirvensalon asutuksen juuret ovat suurelta osin hämärän peitossa. Arkeologiset löydöt ja historialliset asiakirjat eivät ole pystyneet kertomaan, milloin ensimmäiset ihmiset saapuivat saarelle ja minne he asettuivat asumaan. Hirvensalo mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336, mutta pysyvän asutuksen juuret ovat hyvin suurella todennäköisyydellä jo tätä vanhemmalta ajalta. Näyttääkin todennäköiseltä, että monet saaren kylistä ovat muodostuneet jo 1200-luvun loppuun mennessä. Hirvensalon vanhimpiin kyliin kuuluvat Friskala, Haarla, Häppilä, Kaistarniemi, Kulkkila, Meltoinen, Syvälahti, Taipale ja Ylikylä.[4] Hirvensaloon 1400-luvulla perustettu Friskalan kartano on saaren ainoa historiallinen herraskartano. Kartanon omistajiin kuului Fresen eli Friskin suku, josta myös nimi Friiskylä tai Friskala tulee.[5] Friskalan alkuperäinen nimi oli Ravas.[6]
On mahdollista, että Hirvensalossa on ollut pysyvää asutusta jo esihistoriallisena aikana. Saaresta on tehty esihistoriallisia löytöjä, mutta ne eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä varmuudeksi pysyvästä asutuksesta esihistoriallisena aikana. Löydöt ovat hyvin monitulkintaisia tai niitä ei ole vielä tutkittu riittävän tarkasti. Esimerkiksi Jänessaaresta löydettiin jo 1800-luvulla kivikautinen tasataltta, joka on todennäköisesti vain hukkunut käyttäjältään pyyntiretken aikana. Jänessaaresta on kivikauden loppuvaiheessa ollut meren pinnan yläpuolella vain pieniä saarekkeita, joilla tuskin on ollut ainakaan pysyvää asutusta. Sipsalon Seulunmäeltä taas on kiviröykkiö, joka saattaa olla pronssikautinen hautaraunio. Kyseessä saattaa kuitenkin olla myös huomattavasti myöhemmin syntynyt kivirakennelma, mutta ilman tarkempia tutkimuksia asiasta on vaikea saada varmuutta. Hirvensalon ainoa rautakautinen esinelöytö on tehty Moikoisista: talonrakennustyön yhteydessä 1940-luvulla löytyi viikinkiaikainen kirves, joka vaikuttaa hukatulta tai rantaveteen pudonneelta esineeltä. Rautakautiset kirveet saattoivat kuitenkin pysyä kauan käytössä, joten kyseinen kirves on saattanut hyvin päätyä paikalle vasta huomattavasti myöhemmin, esimerkiksi keskiajalla.[7]
Arkeologi Heljä Brusilan mukaan Hirvensalon pohjoisosien maasto-olosuhteet ovat olleet jo kivikauden loppupuolella suotuisia pysyvälle asutukselle. Nykyisten Moikoisten, Lauttarannan, Syvälahden, Toijaisten ja Ylikylän mäkialueet olivat siihen mennessä muotoutuneet elinkelpoisiksi saariksi. Vaikka esihistoriallisia asuinpaikkoja ei ole vielä löydetty, on todennäköistä, että Hirvensalossakin on ollut jo varhain pysyvämpää asutusta. Tutkimusten mukaan myös saaristossa on ollut kivikaudella tilapäisten pyyntiasuinpaikkojen lisäksi myös ympärivuotisia asuinpaikkoja.[8]
Keskiajasta nykypäivään muokkaa
Hirvensalosta on vanhastaan käytetty muun muassa nimityksiä Hirwisalo, Hirwesalo, Hyrwesa, Hirvelluoto ja Hirvenluoto. Saari on kuulunut kahden muun Turun rannikkosaaren Ruissalon ja Satavan kanssa muinaiseen Maarian pitäjään. Ensimmäisen kerran Hirvensalon nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336.
Hirvensalo kuului Maarian kuntaan vuoteen 1944 asti. Saaren liittämistä Turun kaupunkiin edelsi pitkällinen prosessi. Jo vuonna 1909 joukko hirvensalolaisia oli jättänyt senaatille anomuksen, että saari liitettäisiin hallinnollisesti Kakskerran kuntaan.[9] Tämä hanke ei kuitenkaan toteutunut, paitsi seurakuntapuolella.
Ennen kiinteää tieyhteyttä Hirvensalon ja mantereen välillä kulki erilaisia losseja sekä venekyytejä. Ensimmäinen silta valmistui Hirvensalon ja mantereen välille vuonna 1949, se oli avattava silta. Vuonna 1968 se korvattiin pukkisillalla, joka kuitenkin tuli 1980-luvulla huonokuntoiseksi ja kapasiteetiltaan riittämättömäksi. Turun kaupunginvaltuusto päätti uuden sillan rakentamisesta vuoden 1988 alussa. Hirvensalonsilta avattiin liikenteelle vuonna 1993.[10]
Hirvensalon eri alueiden kehitykseen on ratkaisevasti vaikuttanut alueen sijainti. Alueista Pikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta sijaitsevat rannalla ja ovat olleet keskeisillä paikoilla liikuttaessa saarelta kaupunkiin. Hirvensalon sisäosat ovat olleet harvaanasutumpia ja maaseutumaisempia edellä mainittujen kolmen alueen ollessa merenkulkualan työntekijöiden, satamatyöläisten ja muun työväestön asuinpaikkoja.
Lossit ja sillat muokkaa
Ennen kiinteää tieyhteyttä Hirvensalon ja mantereen välillä kulki erilaisia losseja sekä venekyytejä. Ensimmäinen silta valmistui Hirvensalon ja mantereen välille vuonna 1949. Silta oli avattava,[10] ja se johti manteren puolelta Korppolaismäestä silloisen Hirvensalontien (nyk. Vanhan Hirvensalontien) päästä Hirvensalon Lauttarantaan Kakskerrantien (nyk. Vanhan Kakskerrantien), Pikisaarentien ja Kutterintien risteykseen.[11]
Vuonna 1968 rakennettiin noin 200 metriä etelämmäksi uusi pukkisilta, joka korvasi vanhan sillan. Se oli edellistä matalampi eikä ollut avattava. Silta oli puurakenteinen, mutta se oli päällystetty teräksisillä kansilevyillä.[12] Vanha, vuonna 1949 rakennettu silta purettiin muutamaa vuotta myöhemmin.[11][13] Mantereella sillalle johtanut tie kulki Stålarminkadun päästä nykyisen Majakkarannan alueen halki, ja sillan länsipää sijaitsi Kakskerrantien ja Toijaistentien risteyksessä.[11] Silta oli alkujaankin tarkoitettu väliaikaiseksi, ja se tuli 1980-luvulla huonokuntoiseksi ja kapasiteetiltaan riittämättömäksi[12] Turun kaupunginvaltuusto päätti uuden sillan rakentamisesta vuoden 1988 alussa.[10] Uusi silta rakennettiin edellistä melkoisesti etelämmäksi. Se valmistui vuonna 1993, minkä jälkeen vanha silta purettiin.
Pikisaari muokkaa
Hirvensalon rakennetun ympäristön kannalta tärkeä ja tutkituin alue on Pikisaari (Beekbruket, Beckholmen, Skeppsholmen). Pikisaari on aina sijainnut Tukholmaan vievän laivaväylän varrella. Turkulaisalukset lastasivat siellä aikoinaan tervaa ja puutavaraa. Lastauspaikkana Pikisaari tunnetaan jo 1630-luvulla, sillä isommat alukset eivät päässeet Aurajokea ylös, vaan jäivät Pikisaaren redille. Pikisaaressa on ollut asutusta varsin pitkään, mutta 1700-luvulla sen elämä todella vilkastui.
Kaksikielisestä Pikisaaresta osa on kuulunut Arolan säterille ja osa Turun kaupungille, mutta lastauspaikka kokonaisuudessaan Turun kaupungille. Tämä tilanne jakoi saaren kahteen osaan länsi-itäsuunnassa siten, että pohjoisosaan jäivät sekä lastauspaikka että luotsilaitoksen ja tullilaitoksen rakennukset. Eteläosassa asuneet luotsit ja merimiehet olivat Arolan torppareita. Pikisaarella on arvokas ulkosatama, luotsiasutusalue ja tärkeitä rakennuskohteita, joihin kuuluvat muun muassa klassinen vuosina 1837–1840 rakennettu Tullilaitos, lakkautettu Hotelli ja A. Karlssonin torppa.
Lauttaranta muokkaa
Myös Lauttaranta on ollut portti mantereelle ja kaupunkiin. Lauttarannassa ovat asuneet pääasiassa suomenkieliset satamatyömiehet, sukeltajat, erilaiset käsityöammattilaiset ja telakkatyömiehet.
Kasvualue muokkaa
Hirvensalossa on useita asutuskeskittymiä, joista suurimmat ovat Moikoinen, Kukola ja Haarla. Saaren väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta asti, eikä kasvu ole hiipumassa tulevaisuudessakaan.
Tulevia asuinalueita ovat muun muassa saaren pohjoisosan Arola ja etelään sijoittuva Haarlan laajennus. Suunnitelmissa on kaavoittaa saaren pohjois- ja itäosat tiiviiksi omakoti- ja rivitaloja käsittäväksi pientaloalueeksi. Eteläosissa asutus tulisi olemaan väljempää.
Asukasluvun kasvaessa saarelta mantereelle johtava silta ei pysty välittämään kaikkea liikennettä. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa tunneli- tai siltayhteyttä Moikoisten ja Kaistarniemen välistä Uittamolle, tunnelia sataman suuntaan sekä pikaraitiotietä. Hirvensalon osayleiskaavassa vaihtoehdoksi otettiin Hirvensalon uuden sillan rakentaminen, Uittamonsilta, joka rakennettaisiin noin 1,7 kilometriä Hirvensalon sillasta kaakkoon.[14] Lisäksi on ollut esillä ehdotus sillan rakentamisesta Kakskerran itäpäästä Kaarinaan kuuluvan Kuusiston saaren länsipäähän.
Palvelut muokkaa
Hirvensalossa sijaitsee pienehkö kauppakeskus, jossa sijaitsee K-Market Moikoinen, R-Kioski, apteekki, Suzukikoulu, sekä päiväkoti. Saaressa on myös kirkko, Hirvensalon kirkko. Kauppakeskuksen lähellä sijaitsee hampurilaisravintola Hesburger. Lisäksi Hirvensalossa on pieni urheilukeskus, jossa voi talvisin harrastaa laskettelua ja lumilautailua; kesäisin golfia, rullalautailua ja BMX-pyöräilyä.
Joukkoliikenne muokkaa
Hirvensalossa kulkevat V-S Bussipalvelut Oy:n, LS-Liikennelinjat Oy:n ja Turun Kaupunkiliikenne Oy:n linja-autot. Saarella kulkevat päivälinjat 14, 15, 15A, 15B, 50, 51, 53, 53A, 54, 55 ja 56, yölinja 36, työmatkalinja 58 sekä koulumatkalinjat 52, 52A, 71 ja 72.
Luonto muokkaa
Hirvensalon kaakkoisosassa on laaja Friskalanlahti, joka on eräs lounaisen Suomen parhaimmista lintuvesistöistä. Lahden rannoilla on harjoitettu nautakarjan laidunnusta jo parikymmentä vuotta. Friskalanlahdessa sijaitsee myös lintutorni. Hirvensalossa sijaitsee myös pienehkö Illoistenjärvi, joka on yksi Turun harvoista järvistä.
Saarella sijaitsevan Hirvensalon pujottelumäen korkeus on 51 metriä merenpinnan yläpuolella.[15]
Tunnettuja hirvensalolaisia muokkaa
Saarella on asunut muun muassa akateemikko Wäinö Aaltonen, jonka mukaan on nimetty yksi Hirvensalon kouluista. Aaltosen kotitalo on lähellä entistä osuuskauppaa ja aiemmin Hirvensaloon johtanutta siltaa, joka on sittemmin purettu. Lähellä Aaltosen kotitaloa on myös turkulaisen taiteilijan Jan-Erik Anderssonin erikoinen lehdenmuotoinen omakotitalo. Myös poplaulaja Robin on kotoisin Turun Hirvensalosta. Pyhän Henrikin taidekappelin idean isä taiteilija Hannu Konola on asunut saarella vuodesta 1983.
Katso myös muokkaa
Kuvia muokkaa
-
Hirvensalon laskettelukeskus -
-
-
-
-
-
Lähteet muokkaa
- ↑ Hirvensalo bereds för 15 000 nya invånare (Arkistoitu – Internet Archive), Åbo Underrättelser 24.11.2015.
- ↑ Matinolli, Eeva: Piirteitä Turun kasvusta itsenäisyyden aikana. Turun seitsemän vuosisataa, 1965, s. 200–240. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Turun kaupunki: Kaupunginosat numerojärjestyksessä turku.fi. Viitattu 21.7.2020.
- ↑ Brusila, Heljä: ”Muinaisilla jäljillä Hirvensalossa”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 15–18. Turku: Turun maakuntamuseo & Hirvensalo-seura r.y., 2004. ISBN 951-595-102-X.
- ↑ Paasikivi, Iina: ”Hirvensalo osana Turun kaupunkisuunnittelua”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 262–263. Toim. Maija-Liisa Kalhama ym. Turun museokeskus, 2004. ISBN 9789515951021.
- ↑ Vähäkangas, Tapio: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset (Arkistoitu – Internet Archive), Genos, Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 51(1980), s. 73-87. Viitattu 21.4.2017.
- ↑ Brusila, Heljä: ”Muinaisilla jäljillä Hirvensalossa”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 16–18. Turku: Turun maakuntamuseo & Hirvensalo-seura r.y., 2004. ISBN 951-595-102-X.
- ↑ Brusila, Heljä: ”Muinaisilla jäljillä Hirvensalossa”, Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, s. 16–17. Turku: Turun maakuntamuseo & Hirvensalo-seura r.y., 2004. ISBN 951-595-102-X.
- ↑ Mononen, Markku: Kakskerran ja Hirvensalon asema Turun kaupungin maapolitiikassa : Aluemaantieteellinen kuvaus, s. 42. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.5.2021).
- ↑ a b c Lehtonen, Kristian: Uusi silta ja Pitkäsalmen venevalkaman vuokraoikeus. Hirvensalon Omakotiyhdistys ry 70 vuotta, 2009, s. 10–11. Hirvensalon Omakotiyhdistys r.y.. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.5.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Turku - Åbo, Matkailukartta - Turistkartan 1:15000. (Tässä kartassa Hirvensaloon johtaa kaksi siltaa lähellä toisiaan) Turun kaupungin mittausosasto, 1968.
- ↑ a b Liuke, Jouni: Hirvensalon lossit ja sillat. Martinranta, 2013, nro 3, s. 11–14. Martinrantaseura ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.5.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ”Turku”, Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö), s. 4336–4337. (Artikkeliin liittyvä kartta osoittaa, että tuolloin Hirvensaloon johti jälleen vain yksi silta). Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.
- ↑ Hirvensalon uuden sillan (Uittamonsilta) vaikutusten arviointi mantereen puolella (pdf) (selvityksen tekijä Sito Oy) Hirvensalon osayleiskaava (13/2007). 24.3.2009. Turun kaupunki. Viitattu 5.5.2015.
- ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
Kirjallisuutta muokkaa
- Kalhama, Maija-Liisa et al. (toim.): Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna. Turku: Turun museokeskus & Hirvensalo-seura r.y., 2004. ISBN 951-595-102-X.
Aiheesta muualla muokkaa
- Hirvensalo, Satava, Kakskerta
- Blom, Risto et al. (toim.): Elämää Hirvensalossa vuosisatamme alkuvuosikymmeninä. Turku: Hirvensalo-seura, 1996. ISBN 952-90-6127-7.
- Kalhama, Maija-Liisa et al. (toim.): Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-102-X.
| Hirvensalo |
|
|---|---|
| Kakskerta | |
| Satava |
|
| Ruissalo |
|