Sarthe (joki)

joki Ranskassa

Sarthe on joki luoteis-Ranskassa. Se virtaa Normandian ja Pays de la Loiren alueilla ja kulkee neljän departementin, Ornen, Mayennen, Sarthen ja Maine-et-Loiren kautta.[1] Sen ja Mayennen yhteisen alajuoksun muodostaa Maine, joka laskee Loireen. Sen mukaan on saanut nimensä Sarthen departementti.

Sarthe
Sarthe Saint-Céneri-le-Géreissä
Sarthe Saint-Céneri-le-Géreissä
Alkulähde Perche
48°37′39″N, 0°31′44″E
Laskupaikka Maine, Angers
47°29′35″N, 0°32′33″W
Maat Ranska
Pituus 313,8 km
Alkulähteen korkeus 260 m
Virtaama 75–80 /s
Valuma-alue 16374 km²
Sarthe kartalla
Sarthe kartalla

Maantiede muokkaa

Sarthen lähteet ovat Saint-Aquilin-de-Corbionissa Ornen departementissa, 252 metrin korkeudessa meren pinnasta.[2] Lähdettyään Perchen kukkuloilta joki virtaa lounaaseen ja muodostaa Campagne d'Alençonin etelärajan. Suurelta osaltaan se on rajana Ornen ja Sarthen departementtien välillä. Aikoinaan se oli Le Mèle-sur-Sarthen ja Saint-Céneri-le-Gérein välisellä osuudella myös Normandian ja Mainen provinssien välisenä rajana.

Alençonin seudulla Sarthe virtaa tasankoalueen poikki, mutta Alençonin jälkeen se kohtaa Armorican massiivin, jonka poikki virta on kovertanut syvän ja mutkikkaan laakson. Alpes mancellesin alueella jokivarren näkymät ovat maalauksellisia, varsinkin Saint-Céneri-le-Géreissä, joka on lueteltu yhdeksi Ranskan kauneimmista kylistä, sekä Saint-Léonard-des-Bois'ssa, jossa joki tekee selvän mutkan kaakkoon.

 
Sarthen lähde Soligny-la-Trappessa.
 
Sartren (ylävasemmalla) ja Mayennen yhtymäkohta Angers'n pohjoispuolella, josta alkaa Maine.

Fresney-sur-Sarthessa Sarthe tulee jälleen tasangolle, jossa se virtaa hitaasti poppelien reunustamassa uomassa etelään aina Le Mansin alapuolelle saakka, jossa siihen liittyvät Huisnen vedet. Sen jälkeen joki virtaa länteen Sablé-sur-Sartheen saakka ja jälleen etelään, kunnes se Ecouflantissa lähellä Angers'ta kohtaa Mayenne-joen, jonka kanssa yhdessä se muodostaa Loiren. Noin neljä kilometriä ennen Mayennen kohtaamista Sartheen liittyy sen suurin sivujoki, Loir, joka 318,52 kilometrin pituisena on Sarthea pitempi.[3] Sarthen valuma-alueen pinta-ala on 8 490 km2.[4]

Departementit ja kaupungit muokkaa

Departementit ja tärkeimmät kaupungit, joiden kautta Sarthe kulkee, ovat:

Sivujoet muokkaa

Sarthen tärkeimmät sivujoet lueteltuina joen lähteiltä alavirtaan päin ovat:[1]

Historia muokkaa

Monien muiden jokien tavoin Sartheakin käytettiin jo varhain keskiajalta lähtien rahtiliikenteen väylänä, joskin kuljetetut tavaramäärät olivat pieniä. Vesiliikenne vilkastui toden toella 1500-luvulla, ja 1800-luvulla joella tehtiin rakennustöitä sen purjehduskelpoisuuden parantamiseksi. Niinpä jokeen rakennettiin sulkuja. Lähes sadan vuoden ajan Sarthea reunustivat Le Mansista Mayennen yhtymäkohtaan saakka rakennukset, jotka oli pystytetty kivihiilen, viljan, puun, hampun, marmorin, viinin ja karstakiven kuljetusten varmistamiseksi. Ensin joella liikennöivät käsin vedettävät proomut, kunnes vuoden 1880 aikoihin alettiin käyttää vetoeläimiä, varsinkin hevosia. 1900-luvun alusta lähtien joella kulkivat höyrylaivat, myöhemmin dieselkäyttöiset jokialukset sekä myös hinaajat, jotka kerralla vetivät useampaakin proomua.[5]. Sarthe on edelleen purjehduskelpoinen 133 kilometrin pituiselta osuudeltaan Mayennen yhtymäkohdasta Le Mansiin saakka. Tällä osuudella oli 20 sulkua, mutta suurille aluksille joki oli liian kapea: sen sulkualtaiden pituus oli 30,4 metriä ja leveys 5,20 metriä, ja sen syvyys on vain 1,60 metriä, mitkä lukemat ovat kaukana Freycinet'n standardien mukaisista.[6]. Rautateiden kehitys johti kuitenkin vähitellen joen kaupallisen liikenteen hiipumiseen, ja 1970-luvulla se lakkasi kokonaan.

Nykyisin Sarthe on Mayennen tavoin varattu jokimatkailulle, ja se on vilkkaassa virkistyskäytössä. Useat oppaat suosittelevat tätä kohdetta aloittelijoille, sillä nämä joet tarjoavat monipuolisen luonnon ja historiallisten nähtävyyksien lisäksi poikkeuksellisen rauhallisen ympäristön vesillä liikkumiselle: kaupallinen liikenne on kokonaan lakannut, asuttavat laivat voivat siellä kulkea, ja sulkujen vartijat ovat läsnä jokaisessa satamassa.[7].

Kesällä 1138 Sarthe oli täysin kuivana.[8]

Joen kalat muokkaa

 
Gardon

Sarthen kalasto on laajojen tasankojen poikki virtaaville joille tyypillinen. Erityisesti runsaasti siinä on särkikaloja, kuten myös sen sivujoessa Loirissa. Jokien yhtymäkohdassa Loir on 35–40 metrin, Sartre 60–70 metrin levyinen.

Sarthessa esiintyy petokaloja kuten haukia, kuhia, ahvenia ja monneja sekä valkoisia kaloja kuten särkiä, salakkoja, särkiä, salakoita ja lahnoja.[9] Suurikokoiset karpitkaan eivät ole harvinaisia. Suurimmat Sarthesta pyydystetyt kalat ovat olleet yli kahden metrin pituisia.[9].

{{käännös|:Sarthe (rivière)]]

Lähteet muokkaa

  1. a b Jeux de données de référence: la Sarthe Sandre (service d'administration nationale des données et référentiels sur l'eau). Viitattu 30.4.2021. (ranskaksi)
  2. Max-André Brier: Guide des merveilles naturelles de la France. Sélection du Reader's Digers, 1973.
  3. Jeux de données de référence: le Loir Service d'administration nationale des données et référentiels sur l'eau). Viitattu 30.4.2021. (ranskaksi)
  4. Bassin versant de la Sarthe - Cours d'eau de l'Anjou Maine-et-Loiren departementti. Viitattu 30.4.2021.
  5. Maison de la rivière de Châteauneuf-sur-Sarthe.
  6. La rivière Sarthe Dictionnaire des rivières et canaux de France. Viitattu 30.4.2021.
  7. Le tourisme fluvial dans le bassin de la Sarthe routard.com. Viitattu 30.4.2021.
  8. Emmanuel Le Roy Ladurie: 700 000 morts lors des canucules 1718–1719. Libération, 14.8.2003. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b Vallée de la Sarthe: Quelles espèces de poissons Office de tourisme Vallée de la Sarthe. Viitattu 30.4.2021.