Maine (Loiren sivujoki)
Maine on Loiren sivujoki Ranskassa Maine-et-Loiren departementissa. Se muodostaa Mayennen ja Sarthen yhteisen alajuoksun ja on tämän nimisenä vain 11,46 kilometrin pituinen.[1] Se laskee Loireen Bouchemainen kunnan alueella Angers'n eteläpuolella.
| Maine | |
|---|---|
 Maine Angersissa |
|
| Alkulähde |
Angers |
| Laskupaikka |
Loire, Bouchemaine/Sainte-Gemmes-sur-Loire |
| Maat | Ranska |
| Pituus | 11,46 km |
| Alkulähteen korkeus | 16 m |
| Virtaama | 127 m³/s |
| Valuma-alue | 22314 km² |
.png) Maine kartalla |
|
Nimen alkuperä muokkaa
Joen nimi oli varhaiskeskiajalla Meduana. Sen myöhempiä kirjoitusasuja ovat olleet Medena, Mehena, Maesne ja Meene. Samaa alkuperää on myös Mayenne-joen nimi.[2]
Hans Krahen mukaan nimi Meduana johtuisi indoeurooppalaisten kielten sanavartalosta medh-, joka tarkoittaa keskellä olevaa, keskeistä.[2] Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että sana johtuu hunajaa tarkoittavasta indoeurooppalaisesta sanasta, joka kelttiläisissä kielissä esiintyi muodossa medu.[2] Nimen loppuosa -ana, joka esiintyy monien Ranskan jokien nimissä, johtuu mahdollisesti gallian kielen suota tarkoittavasta sanasta ana.
Vaikka Maine-joen valuma-alue sijaitsee suurelta osin Mainen historiallisen provinssin alueella, eivät joen ja maakunnan nimet ole samaa alkuperää.[3][4] Provinssin nimi on syntynyt lyhentymänä cenomanien heimon nimestä. Seudun vanha latinalainen nimi kehittyi latinalaisesta nimestä Cenomana regio ("cenomanien seutu"), joka ranskan kielessä muuntui ensin muotoon Cen(o)maine, joka myöhemmin lyheni muotoon Cemaine ja lopulta Le Maine.[5] Ranskan kielessä tämän provinssin ja joen nimet ovat eri sukuakin: maakunnan nimi on maskuliininen: le Maine mutta joen nimi feminiininen: la Maine.
Maine-et-Loiren departementti on useimpien Ranskan departementtien tavoin saanut nimensä jokien, ei historiallisten maakuntien mukaan. Maakunnan nimen vaikutuksesta departementin nimen yhteydessä käytetään nykyisin kuitenkin yleensä maskuliinista artikkelia: le Maine-et-Loire. Kun Ranskan departementit vuonna 1790 perustettiin, tämän departementin nimi oli aluksi Mayenne-et-Loire, mutta nykyinen nimi tuli käyttöön jo seuraavana vuonna.[6]
Maantiede muokkaa
Hydrologia ja historia muokkaa
Maine saa alkunsa Mayenne- ja Sarthe-jokien yhtymäkohdasta. Viimeksi mainittuun laskee lisäksi muutamia kilometrejä pohjoisempana Loir. Maine vuorostaan laskee Loireen ja on yksi sen runsasvetisimmistä sivujoista. Mainella ei siis ole omaa lähdettä. Varsinkin aikaisemmin sitä kuitenkin usein pidettiin osana Mayenneä.[7] Sartren ja Mayennen yhtymäkohtaan saapuessaan Sarthe on kuitenkin runsasvetisempi kuin Mayenne, ja se on myös pitempi.
Mainen varrella sijaitsee Angersin kaupunki, ja se kulkee Angers’n linnan ohi. Noin kaksi kilometriä Angersin keskustasta etelään Maine kulkee Lac de la Maine -nimisen tekojärven kautta, jonka rannalla on myös samanniminen Angersin kaupunginosa.
Maine on Loiren tärkeimpiä sivujokia. Loiren sivujoista vain Viennen ja Allier’n virtaama on suurempi kuin Mainen.
Maine Angersissa muokkaa
Mainen virtaamaa tarkkailtiin 43 vuoden ajan (1969–2011) sen varrella sijaitsevassa Angers’ssa, Maine-et-Loiren departementin pääkaupungissa, kohdassa, joka on 13 metrin korkeudella merenpinnasta.[8] Alue, josta vedet virtaavat tämän kohdan kautta, on 22 020 neliökilometrin laajuinen ja käsittää suurimman osan joen koko valuma-alueesta (22 314 km2[9]
Mainen keskimääräinen virtaama Angers’n kohdalla on 127 m3/s.[8].
-
Angers’n linna Maine-joen varrella. -
Maine nähtynä Promenade du Bout-du-Mondelta linnan läheisyydestä yläjuoksun suuntaan. -
Jokialuksia laiturissa Quai des Carmesilla Angersissa. -
Kalastajia Mainella lähellä Pont de Verdunia Angersissa.
Useimpien Loiren sivujokien tavoin myös Mainen virtaama vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikoina. Eniten vettä siinä virtaa talvella joulukuusta maaliskuuhun, kaikkein eniten helmikuussa, jonka keskivirtaama keskiarvo on 267 m3/s. Maaliskuusta lähtien virtaama pienenee kesää kohti ja on pienimmillään elokuussa, keskimäärin 35,20 m3/s. Nämä kuukausittain luvut ovat kuitenkin vain pitkäaikaisia keskiarvoja, joista virtaama saattaa jonkin aikaa tai eri vuosina poiketa huomattavastikin.
Pienimmät virtaamat muokkaa
Kuten muidenkin Loiren sivujokien, myös Mainen virtaama vaihtelee huomattavasti sääolojen mukaan. Keskimäärin viiden vuoden välein sattuu sateeton kausi, jolloin Mainen virtaama pienenee jopa 14 kuutiometriin sekunnissa.
Tulvat muokkaa
Mainessa saattaa myös esiintyä huomattavia tulvia. Ei ole laskettu, kuinka usein virtaama hetkellisesti ylittää minkäkin arvon, mutta sen sijaan tunnetaan sarja vuorokautisia virtaamalukuja, jotka ylitetään keskimäärin kerran eri pituisina aikaväleinä. Niinpä eri suuruiset vuorokautiset virtaamat esiintyvät keskimäärin seuraavin väliajoin:
- kerran 2 vuodessa: 810 m3
- kerran 5 vuodessa: 1200 m3
- kerran 10 vuodessa: 1400 m3
- kerran 20 vuodessa: 1600 m3
- kerran 50 vuodessa: 1900 m3.
Suurin hetkellinen mitattu virtaama on ollut joen tulviessa 29. tammikuuta 1995, jolloin se oli 1890 m3/s. Edellä oleva taulukko viittaa siihen, että näin suuria tulvia esiintyy keskimäärin noin kerran 50 vuodessa.
Sademäärä ja ominaisvirtaama muokkaa
Maine on kohtalaisen runsasvetinen joki, mikä johtuu varsinkin sen Mayennen ja Sarthen valuma-alueiden pohjoisosista tuomasta vedestä. Sen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 190 mm, mikä on selvästi vähemmän kuin Ranskassa keskimäärin ja myös vähemmän kuin Loiren valuma-alueella keskimäärin. Tämä johtuu varsinkin Sarthen sivujoen Loirin valuma-alueen pienestä sademäärästä, 139 millimetriä vuodessa, kun vastaava luku Mayennen valuma-alueella on 297 ja Sarthenkin valuma-alueella 201 millimetriä vuodessa. Keskimäärin alueella sataa 6,0 litraa sekunnissa neliökilometriä kohti.
Sillat Mainen yli muokkaa
- Pont de Segré – rautatiesilta entisellä Segrén–Angers’n rataosalla ;
- Viaduc de la Maine – vuonna 2008 valmistunut moottoritie A11:n silta Angers’ssa[10]
- Pont Jean-Moulin –valmistui vuonna 1989 ja johtaa Capucins'in ylängöltä Angers’n Saint-Sergen kaupunginosaan.[11]
- Pont Confluences – johtaa CHU:sta Saint-Sergeen vuodesta 2010[12] ja on vain jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, raitiovaunujen ja hälytysajoneuvojen käytössä.
- Pont de la Haute-Chaine – yhdistää Angers’n historialliset bulevardit joen oikeaan rantaan. Se valmistui vuonna 1838 ja rakennettiin uudelleen vuonna 1951.[13]
- Pont des Arts et Métiers – johtaa Angers’n keskustasta La Doutreen ja on toistaiseksi vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä, mutta suunnitelmien mukaan sitä pitkin tulevat kulkemaan myös Angers’n uudet raitiolinjat B ja C.[14] ;
- Pont de Verdun – vanhin joen ylittävä silta, rakennettu jo 1000-luvulla, johtaa Angers’n keskustasta La Doutreen.[13]
- Pont de la Basse-Chaîne – valmistui 1962 ja sijaitsee lähellä Angers’n linnaa.[13] ;
- Pont de l'Atlantique – rakennettu 1973, johtaa Angers’n keskustasta kaupungin länsiosiin[15]
- Pont de Pruniers – johtaa Bouchemainesta Sainte-Gemmes-sur-Loireen ;
- Pont ferroviaire de Bouchemaine – rautatiesilta Bouchemainesta Sainte-Gemmes-sur-Loireen ;
- Pont de Bouchemaine – johtaa myös Bouchemainesta, Sainte-Gemmes-sur-Loireen.
-
Useita siltoja Mainen yli Angers’n pohjoispuolella. -
Pont de Verdun. -
Pont des Arts et Métiers.
Mainen ja Loiren yhtymäkohta muokkaa
23. helmikuuta 2010 annetulla asetuksella Maine-et-Loiren departementtiin perustettiin maisemansuojelualue, jonka muodostavat Mainen ja Loiren yhtymäkohta ja sen rannat Angers’n, Béhuardin, Bouchemainen, Denéen, La Poissonnièren, Mûrs-Erignén, Rochefort-sur-Loiren, Sainte-Gemmes-sur-Loiren, Saint-Jean-de-la-Croix’n ja Savennièresin kunnissa.
Hallinto muokkaa
Maine on yleinen vesiliikenteen kulkuväylä, jonka hallinta vuodesta 2008 lähtien kuuluu departementille.[9] Tämän vuoksi se ei Ranskan vesistöjen järjestely- ja hallintokaavan (ransk. schéma d'aménagement et de gestion des eaux, SAGE') piiriin.
Lähteet muokkaa
- Port Célestin: Dictionnaire historique, géographique et biographique de Maine-et-Loire et de l'ancienne province d'Anjou. Angers: H. Siraudeau et Cie, 1965. Teoksen verkkoversio.
Viitteet muokkaa
- ↑ Jeux de données de réference: la Maine Sandre (Service d'administration nationale des données et réferentiels d'eau). Viitattu 28.4.2021.
- ↑ a b c Xavier Delamarre: Dictionnaire de la langue gauloise, s. 221–222. Éditions Errance, 2003.
- ↑ Pierre-Louis Augereau: Les secrets des noms de communes et lieus-dits du Maine-et-Loire, s. 227. Éditions Cheminements, 2004.
- ↑ Albert Dauzat, Gaston Deslandes et Charles Rostaing: Dictionnaire étymologique des noms de rivières et de montagnes en France. Kilncksieck, 1978.
- ↑ Ernest Nègre: Toponymie générale de la France : Tome 1, Formations préceltiques, celtiques, romanes : étymologie de 35 000 noms de lieux, s. 153. Librairie Droz, 1990. ISBN 978-2-600-02883-7. Teoksen verkkoversio. .
- ↑ Historique de Maine-et-Loire SPLAF (Site sur la Population et les Limites Administratives de la France). Viitattu 28.4.2021. (ranskaksi)
- ↑ Mlle de Crozat: Méthode abrégée et facile pour apprendre la géographie, s. 106. {{{Julkaisija}}}, 1781.
- ↑ a b c Synthèse: données hydrologiques de synthèse (1969–2011): La Maine à Angers (Pont de Verdun) Ranskan ekologia-, kestävän kehityksen ja energiaministeriö. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 28.4.2021. (ranskaksi)
- ↑ a b Maine Observatoire de l'eau. Viitattu 28.4.2021. (ranskaksi)
- ↑ Angers 2008–2013 Angers’n määrin virasto. Viitattu 28.4.2021.
- ↑ Almanach d'Angers, 1989–1994 Angers’n määrin virasto. Viitattu 28.4.2021.
- ↑ Confluences : inauguration sur fond de contestation angersmag.info. Arkistoitu 12.4.2015. Viitattu 28.4.2021.
- ↑ a b c Célestin Port: Dictionnaire historique, géographique et biographique de Maine-et-Loire et de l'ancienne province d'Anjou, s. 155–156. Angers: H. Siraudeau et Cie, 1965.
- ↑ Tramway lignes B&C: Pont des Arts et Métiers tramway.angersloiremetropole.fr. Viitattu 28.4.2021.
- ↑ Almanach d'Angers, 1971–1977 (ransk. Wikipediassa käytetty lähde; linkki ei enää aukea [vanhentunut linkki]) Angers’n määrin virasto.