Wikipedia

Färgelandan kunta

kunta Länsi-Götanmaan läänissä Ruotsissa

Färgelandan kunta (ruots. Färgelanda kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Dalslandiin. Kunnan keskustaajama on Färgelanda.[3]

Färgelandan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Dalsland
Keskustaajama Färgelanda
Kuntakoodi 1439
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 588,98 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 6 658
 – Väestötiheys 11,3 as./km²









Entiset pitäjät Dalslandin maakunnassa sekä Vänersborgin ja Grästorpin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä ja vuonna 1952 perustettujen kuntien nimet hieman suuremmalla. Näiden kuntien rajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella. Lääninrajat on merkitty tummanpunaisella ja maakuntarajat sinisellä. Valbo-Ryrin pitäjä kuuluu nykyään Munkedalin kuntaan.

Kunnan maapinta-ala on 588,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 6 658 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 103,22 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Nykyinen Färgelandan kunta vastaa lähes täydellisesti entistä Valbon kihlakuntaa, johon kuului yhdeksän pitäjää. Vuonna 1863 pitäjät muutettiin maalaiskunniksi, kun vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Högsäter (Högsäter, Järbo, Lerdal, Råggärd ja Rännelanda)
  • Färgelanda (ei muutosta)
  • Ödeborg (Torp, Valbo-Ryr ja Ödeborg)

Ödeborgin maalaiskunta lakkautettiin vuonna 1967, jolloin se liitettiin pääosin Färgelandan maalaiskuntaan. Valbo-Ryrin seurakunta liitettiin kuitenkin Munkedalin maalaiskuntaan (nykyinen Munkedalin kunta). Vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta aluejako ei muuttunut. Vuonna 1974 Färgelandan kunta sai nykyiset rajansa, kun Högsäterin kunta liitettiin siihen.

Väestönkehitys muokkaa

Färgelandan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 8 247
1955
  
 7 757
1960
  
 7 244
1965
  
 6 680
1970
  
 6 285
1975
  
 6 903
1980
  
 7 373
1985
  
 7 411
1990
  
 7 580
1995
  
 7 420
2000
  
 7 020
2005
  
 6 824
2010
  
 6 654
2015
  
 6 495
2020
  
 6 658
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 665 10,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 104 1,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 410 6,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 5 316 81,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 61 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 69 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 173 082 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 72 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,9 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 9,1 6,5
  jalostus 33,9 32,0
  palvelut 55,1 60,0
  tuntematon 1,9 1,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 186 2 953
  työpaikkaomavaraisuus 74,0

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 54,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 029 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Färgelanda 1 894
2 Högsäter 705
3 Ödeborg 598
4 Stigen 428

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Färgelandan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 5 6 6 4 6 4 3 6 4 7 3 3 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 16 17 15 14 12 12 10 12 11 8 10 8 7 10 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 2 2 3 3 5 3 3 4 4 2 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 1 3 2 2 3 2 0 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 3 0 0 0 0 0 1 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 11 12 13 13 13 13 12 15 12 13 12 10 11 8 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 3 2 2 2 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 5 7 {{{sd2022}}}
  Muut 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Färgelandan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Färgelanda
  • Järbo-Råggärd
  • Rännelanda-Lerdal
  • Högsäter

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Färgelanda
  • Högsäter
  • Järbo
  • Lerdal
  • Råggärd
  • Rännelanda
  • Torp
  • Ödeborg

Kirkot muokkaa

  •  
    Färgelandan kirkko
  •  
    Högsäterin kirkko
  •  
    Järbon kirkko
  •  
    Råggärdin kirkko
  •  
    Rännelandan kirkko
  •  
    Ödeborgin kirkko

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.12.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Färgelanda Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.12.2021. (ruotsiksi)
  19. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Färgelandan kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Färgelanda kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
 
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Färgelandan_kunta&oldid=20835964”