Wikipedia

Lidköpingin kunta

Lidköpingin kunta (ruots. Lidköpings kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Lidköping.[3]

Lidköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Lidköping
Kuntakoodi 1494
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 698,63 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 40 460
 – Väestötiheys 57,9 as./km²









Lidköpingin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Torgbron Lidköpingissä.

Kunnan maapinta-ala on 698,63 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 40 460 henkeä (31.12.2021).[2]

Lidköpingin kunnan nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Läckön linna. Vänernin rannalla sijaitsee Lidköpingin satama.

Vuonna 2007 kunnassa oli 381,09 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 54,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Nykyinen kunta koostuu vanhasta Lidköpingin kaupungista ja 31 entisestä maalaiskunnasta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

  • Järpås (Häggesled, Järpås ja Uvered)
  • Kållands-Råda (Kållands-Åsaka, Mellby ja Råda)
  • Norra Kålland (Gösslunda, Otterstad, Rackeby, Skalunda, Strö ja Sunnersberg)
  • Saleby (Härjevad, Trässberg ja Saleby)
  • Tun (Friel, Karaby ja Tun)
  • Vinninga (Hasslösa, Hovby, Lindärva, Norra Härene ja Sävare)
  • Örslösa (Gillstad, Lavad, Norra Kedum, Söne, Tranum, Tådene, Väla ja Örslösa)

Lidköpingin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.

Kuntaliitokset Lidköpingin kuntablokissa suoritettiin jo vuonna 1969, jolloin edellä mainitut seitsemän maalaiskuntaa ja kaupunki yhdistettiin. Tuolloin lakkautettiin myös vuonna 1919 perustettu Järpåsin taajaväkinen yhdyskunta. Uusi kunta oli muodollisesti Lidköpingin kaupunki, kunnes se vuonna 1971 muutettiin Lidköpingin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Väestönkehitys muokkaa

Lidköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 32 545
1955
  
 32 936
1960
  
 32 745
1965
  
 33 475
1970
  
 34 916
1975
  
 34 625
1980
  
 35 061
1985
  
 35 212
1990
  
 35 801
1995
  
 36 769
2000
  
 36 802
2005
  
 37 380
2010
  
 38 048
2015
  
 39 009
2020
  
 40 328
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 472 8,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 980 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 877 4,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 32 680 83,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 217 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 267 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 089 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,7 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,7 2,6
  jalostus 25,9 29,9
  palvelut 69,9 66,0
  tuntematon 1,5 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 17 466 18 382
  työpaikkaomavaraisuus 95,0

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Lidköping 25 644
2 Vinninga 1 078
3 Järpås 795
4 Filsbäck 615
5 Örslösa 307
6 Saleby 232
7 Tun 206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Råda, Stenhammar ja Tofta ovat sittemmin kasvaneet yhteen Lidköpingin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Lidköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Lidköpings Östra (24 valtuutettua)
  • Lidköpings Västra (27 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lidköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 8 10 8 7 9 9 9 8 12 11 9 9 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 13 12 9 8 8 9 8 7 6 5 5 4 4 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 7 6 5 4 7 6 5 4 3 4 2 3 4 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 2 1 2 4 2 5 5 5 3 3 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 3 1 2 2 2 2 3 2 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 19 18 18 20 20 20 18 21 19 21 21 21 21 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 4 4 3 4 4 6 7 6 4 4 4 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 3 6 3 2 0 2 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Lidköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Lidköping
  • Järpås
  • Kållands-Råda
  • Sunnersberg
  • Sävare
  • Örslösa

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Friel
  • Gillstad
  • Gösslunda
  • Hasslösa
  • Hovby
  • Häggesled
  • Härjevad
  • Höra* (Hörene)
  • Järpås
  • Karaby
  • Kållands-Åsaka (Åsaka)
  • Landa*
  • Lavad
  • Lidköping
  • Lindärva
  • Läckö slottskapell*
  • Mellby
  • Norra Härene (Härene)
  • Norra Kedum (Fiskekedum, Kedum)
  • Otterstad
  • Rackeby
  • Resville*
  • Rycka*
  • Råda
  • Saleby
  • Sankt Katarinae kapell* (Synnerby)
  • Sankt Mariae kapell* (Traneberg, Törsö)
  • Senäte*
  • Skalunda
  • Skofteby*
  • Strö
  • Sunnersberg
  • Sävare
  • Söne
  • Tranum
  • Trässberg
  • Tun
  • Tådene
  • Uvered
  • Vedum*
  • Väla
  • Örslösa
  • Östby*

Kirkot muokkaa

  •  
    Frielin kirkko
  •  
    Gillstadin kirkko
  •  
    Gösslundan kirkko
  •  
    Härjevadin kirkko
  •  
    Järpåsin kirkko
  •  
    Kållands-Åsakan kirkko
  •  
    Lavadin kirkko
  •  
    Lindärvan kirkko
  •  
    Mellbyn kirkko
  •  
    Norra Härenen kirkko
  •  
    Norra Kedumin kirkko
  •  
    Otterstadin kirkko
  •  
    Rackebyn kirkko
  •  
    Rådan kirkko
  •  
    Salebyn kirkko
  •  
    Sankt Nicolain kirkko
  •  
    Skalundan kirkko
  •  
    Strön kirkko
  •  
    Sönen kirkko
  •  
    Tranumin kirkko
  •  
    Tunin kirkko
  •  
    Uveredin kirkko
  •  
    Örslösan kirkko

Ystävyyskunnat muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Lidköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.3.2022. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lidköpingin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lidköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lidköpingin_kunta&oldid=20727185”