Alingsåsin kunta
Alingsåsin kunta (ruots. Alingsås kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Alingsås.[3]
| Alingsåsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa |
| Keskustaajama | Alingsås |
| Kuntakoodi | 1489 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 472,00 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 41 602 |
| – Väestötiheys | 83,9 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 472,00 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 41 602 henkeä (31.12.2020).[2]
Alingsåsin kunta on ollut vuodesta 2005 lähtien osa Suur-Göteborgia, joka on yksi kolmesta Statistiska centralbyrånin määrittelemästä suurkaupunkialueesta Ruotsissa.
Yxnäsin luonnonsuojelualue sijaitsee kunnan alueella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 78,28 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
- Bjärke (Erska, Lagmansered, Långared, Magra ja Stora Mellby)
- Hemsjö (Hemsjö ja Ödenäs)
- Vårgårda (Bälinge ja muita maalaiskuntia)
Lisäksi Alingsåsin maalaiskunta ja Rödene liitettiin Alingsåsin kaupunkiin. Kolme vuotta myöhemmin Vårgårdaan kuulunut Bälinge liitettiin myös Alingsåsin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja kaupunki muutettiin Alingsåsin kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin Hemsjö ja Bjärke. Bjärkeä ei liitetty Alingsåsiin kokonaan, vaan Lagmanseredin seurakunta liitettiin Trollhättanin kuntaan.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 200 | 10,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 158 | 2,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 899 | 7,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 31 345 | 79,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 486 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 502 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 246 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 79 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 21,1 %
- 18–64-vuotiaat: 58,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,0 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,3 | 1,2 | |
| jalostus | 17,4 | 21,1 | |
| palvelut | 80,6 | 77,2 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 14 406 | 17 928 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 80,4 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 77,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 437 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Alingsås | 24 482 |
| 2 | Sollebrunn | 1 440 |
| 3 | Ingared | 1 299 |
| 4 | Västra Bodarna | 1 059 |
| 5 | Gräfsnäs | 367 |
| 6 | Stora Mellby | 321 |
| 7 | Hjälmared | 260 |
| 8 | Norsesund* | 131[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Norsesundin taajamassa on 274 asukasta, ja se kuuluu myös Lerumin kuntaan.[17]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Björkekärr
- Brogärde
- Dykärrslid
- Edshult + Hulskog + Lida + Bäck
- Edsås + del av Skaftared
- Gendalen
- Hemsjö
- Hemsjö (norra delen)
- Hemsjö (östra delen)
- Kvarnabo + Sjöbo
- Lo
- Lycke och Ryd
- Långared
- Lövhult
- Magra
- Nolhagen*
- Närsbo
- Saxebäcken
- Simmenäs
- Skår
- Ödenäs
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Nolhagen kuuluu osin myös Lerumin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Alingsåsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Alingsås N (26 valtuutettua)
- Alingsås S (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Alingsåsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 7 | 8 | 10 | 10 | 9 | 10 | 10 | 10 | 8 | 10 | 12 | 10 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 12 | 13 | 10 | 9 | 6 | 7 | 5 | 5 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 6 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 9 | 9 | 9 | 6 | 9 | 8 | 7 | 5 | 4 | 9 | 9 | 7 | 5 | 6 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 3 | 8 | 7 | 5 | 4 | 4 | 4 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 5 | 6 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 17 | 17 | 18 | 18 | 19 | 17 | 20 | 16 | 17 | 17 | 14 | 15 | 14 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 7 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 6 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Alingsås
- Bjärke*
- Hemsjö
- Ödenäs
Asteriskilla (*) merkitty Bjärken seurakunta kuuluu osittain Alingsåsin kuntaan ja osittain Trollhättanin kuntaan.
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alingsås (1967 alkaen) (Alingsås stadsförsamling)
- Alingsås landsförsamling* (Alingsås 1619 asti)
- Alingsås reformerta*
- Bälinge*
- Erska Genneved*
- Hemsjö
- Långared
- Magra
- Rödene*
- Stora Mellby (Mellby)
- Ödenäs
Kirkot muokkaa
-
Antenin kappeli -
Bälingen kirkko -
Christinaen kirkko -
Erskan kirkko -
Hemsjön kirkko -
Landskyrkan eli Maalaiskirkko -
Långaredin kirkko -
Magran kirkko -
Noltorpskyrkan -
Stockslyckekyrkan -
Ödenäsin kirkko
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Alingsås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 24.7.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
