Göteborgin kunta

kunta Länsi-Götanmaan läänissä, Ruotsissa

Göteborgin kunta (ruots. Göteborgs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Göteborg.[3]

Göteborgin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa ja Bohuslän
Keskustaajama Göteborg
Kuntakoodi 1480
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 447,88 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 583 056
 – Väestötiheys 1 302 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.
Valkovuokkoja Linnarhultissa entisen Angeredin pitäjän alueella.
Göteborgin saaristoa.
Öistä kaupunkia Älvsborgin sillalta kuvattuna.

Kunnan maapinta-ala on 447,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 583 056 henkeä (31.12.2020).[2]

Göteborgin kunta on väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. Göteborg sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Kunnan keskustaajamassa Göteborgissa asuu pääosa kunnan väestöstä ja se ulottuu myös naapurikuntien alueelle.

Göteborgista ja monista sen naapurikunnista muodostuvassa Suur-Göteborgissa on noin 920 000 asukasta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,82 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Ensimmäinen Göteborgin kaupunki perustettiin Hisingenille Götajoen rannalle. Kuningas Kaarle IX antoi kaupungille väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1603 ja pysyvät vuonna 1607. Tanskalaiset polttivat kaupungin jo vuonna 1611. Uusi eli nykyinen Göteborgin kaupunki sai kuningas Kustaa II Aadolfilta väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1619 ja pysyvät vuonna 1621.

Vuoden 1862 lain kunnallishallinnosta kaupungeissa (ruots. Förordning om kommunalstyrelse i stad (SFS 1862:14)) astuttua voimaan 1.1.1863 Göteborgista muodostettiin oma kaupunkikunta. Kaupunkiin liitettiin vuosien saatossa useita ympäröiviä maalaiskuntia:

  • vuonna 1868 Karl Johanin maalaiskunta
  • vuonna 1906 Lundbyn maalaiskunta
  • vuonna 1922 Örgryten maalaiskunta
  • vuonna 1931 Nya Varvetin maalaiskunta
  • vuonna 1945 Västra Frölundan maalaiskunta
  • vuonna 1948 Backan maalaiskunta
  • vuonna 1967 Torslandan, Tuven, Säven ja Angeredin maalaiskunnat sekä Bergumin alue Stora Lundbyn maalaiskunnasta[6]

Vuonna 1971 Göteborgin kaupunki muutettiin Göteborgin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Askimin ja Styrsön kunnat sekä Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta, joka oli aiemmin kuulunut Kungälvin kuntaan.

Göteborgin kunta ei Malmön kunnan tavoin kuulunut aiemmin mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kunta huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, kuten paikallisliikenteestä ja terveydenhuollosta. Vasta vuonna 1998 kunta liittyi osaksi vastaperustettua Länsi-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaa.

Väestönkehitys muokkaa

Göteborgin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
370 832
1955
  
397 929
1960
  
423 983
1965
  
447 771
1970
  
465 527
1975
  
444 651
1980
  
431 273
1985
  
425 495
1990
  
433 042
1995
  
449 189
2000
  
466 990
2005
  
484 942
2010
  
513 751
2015
  
548 190
2020
  
583 056
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 134 144 24,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 47 441 8,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 47 463 8,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 319 142 58,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 7 399 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 13 368 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 698 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 27 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 66,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,9 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,1 0,2
  jalostus 19,0 17,6
  palvelut 80,3 81,7
  tuntematon 0,5 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 300 886 243 107
  työpaikkaomavaraisuus 123,8

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 890 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Göteborg* 481 479[18]
2 Hjuvik 3 928
3 Billdal* 3 807[18]
4 Mysterna 3 418
5 Olofstorp 3 378
6 Andalen 2 188
7 Donsö 1 407
8 Styrsö 1 304
9 Nolvik 1 025
10 Angered 950
11 Säve 743
12 Brännö 708
13 Kvisljungeby 639
14 Björlanda 608
15 Tumlehed 475
16 Asperö 402
17 Vrångö 364
18 Rödbo 278
19 Låssby 251
20 Stenared 237
21 Trulsegården 211
22 Gundal och Högås* 61[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungsbackan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Kungsbackan kuntaan ja Mölndalin kuntaan.[18] Hjuvikin taajaman nimenä on joskus ollut myös Hästevik.[19]

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Mölndalin kuntaan.[21]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Göteborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]

  • Göteborg, Hisingen (22 valtuutettua)
  • Göteborg, Öster (20 valtuutettua)
  • Göteborg, Centrum (19 valtuutettua)
  • Göteborg, Väster (20 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Göteborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[24]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 12 13 18 21 17 17 21 21 22 17 20 23 20 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 11 10 7 5 4 4 1 1 0 0 1 0 0 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 19 17 16 9 16 13 10 8 6 14 9 7 7 6 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 1 5 1 9 5 5 2 3 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 9 5 5 5 6 7 9 9 6 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 32 35 31 35 31 30 29 37 28 29 31 25 20 17 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 7 6 8 8 8 7 6 8 11 10 7 7 8 11 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 6 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 1 2 2 0 4 0 0 0 0 5 8 16 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[25] 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 81 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Kaupunginosalautakunnat muokkaa

 
Göteborgin kaupunginosalautakunnat 31.12.2009 asti. Vuoden 2010 ajan Frölunda ja Högsbo olivat yhdistettyinä.
 
Göteborgin kaupunginosalautakunnat 1.1.2011 alkaen.

Göteborgin kunta on jaettu kaupunginosalautakuntiin (ruots. stadsdelsnämnd). Ennen vuotta 2010 lautakuntia oli seuraavat 21 kappaletta:

Niistä Södra Skärgården sijaitsi Styrsön saaristossa. Vuoden 2010 alussa Frölundan ja Högsbon kaupunginosalautakunnat yhdistettiin Frölunda-Högsbon kaupunginosalautakunnaksi.

Vuoden 2011 alusta lähtien kaupunginosalautakuntia vähennettiin, jolloin niitä jäi jaljelle vain kymmenen kappaletta. Ne ovat

Nykyinen kaupunginosalautakunta Alueen entiset kaupunginosalautakunnat
Angered Gunnared ja Lärjedalen
Askim-Frölunda-Högsbo Askim, Frölunda ja Högsbo
Centrum ei muutosta
Lundby ei muutosta
Majorna-Linné Majorna ja Linnéstaden
Norra Hisingen Backa, Kärra-Rödbo ja Tuve-Säve
Västra Göteborg Södra Skärgården, Tynnered ja Älvsborg
Västra Hisingen Biskopsgården ja Torslanda
Örgryte-Härlanda Örgryte ja Härlanda
Östra Göteborg Bergsjön ja Kortedala

Piirit muokkaa

 
Kartta Göteborgin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

  • Domkyrkoförsamlingen i Göteborg
  • Nylöse
  • Kortedala
  • Härlanda
  • Göteborgs Vasa
  • Göteborgs Johanneberg
  • Göteborgs Annedal
  • Göteborgs Haga
  • Göteborgs Oscar Fredrik
  • Göteborgs Masthugg
  • Göteborgs Carl Johan
  • Örgryte
  • Lundby
  • Backa
  • Högsbo
  • Västra Frölunda
  • Älvsborg
  • Tynnered
  • Angered
  • Bergum
  • Torslanda-Björlanda
  • Tuve-Säve
  • Bergsjön
  • Göteborgs S:t Pauli
  • Gunnared
  • Askim
  • Styrsö
  • Björkekärr
  • Näset

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Allmänna straffängelset* (Länshäktet)
  • Angered
  • Askim
  • Backa
  • Bergsjön
  • Bergsjöns kbfd*
  • Bergum
  • Biskopsgarden
  • Biskopsgårdens kbfd*
  • Björlanda
  • Brämaregården
  • Brämaregårdens kbfd*
  • Carl Johan, se Göteborgs Karl Johan
  • Domkyrkoförsamlingen i Göteborg (Gustavi och Kristine, Göteborgs domkyrkoförsamling, Göteborgs Gustaivi, Göteborgs svenska)
  • Flottan, se Nya Varvet*
  • Gamlestads kbfd*
  • Gunnared
  • Göteborgs Annedal
  • Göteborgs engelska (Göteborgs reformerta 1700-luvulla)
  • Göteborgs fattighusförsamling* (Arbets- och korrektionsinrättningen)
  • Göteborgs garnisonsförsamling* (Göta artilleriregemente)
  • Göteborgs Haga
  • Göteborgs Johanneberg
  • Göteborgs Karl Johan (Amiralitetsvarvsförsamlingen, Förenade Kustförsamlingen, Gamla varvet, Privata församlingen)
  • Göteborgs katolska
  • Göteborgs Kristine*
  • Göteborgs lutherska*
  • Göteborgs Masthugg
  • Göteborgs mosaiska
  • Göteborgs Oskar Fredrik
  • Göteborgs reformerta* (1600-luvulla)
  • Göteborgs Sankt Pauli
  • Göteborgs spinnhusförsamling*
  • Göteborgs Tyska Göteborgs Vasa
  • Härlanda
  • Högsbo
  • Kortedala
  • Kortedala kbfd*
  • Lundby
  • Lundby kbfd*
  • Marieberg* (Majorna)
  • Nya Varvet*
  • Nya Älvsborg* (Ny-Elfsborgs slottsförsamling)
  • Nylöse (Götaholm, Göteborgs Gamlestad, Göteborgs hospitalsförsamling, Kronohospitalsförsamlingen, Älvsborg)
  • Nylöse kbfd*
  • Rödbo
  • Smålands artilleriregemente* (Andra Göta artilleriregemente)
  • Stadens fattighus och Allmänna
  • Styrsö
  • Säve
  • Törslanda
  • Tuve
  • Tynnered
  • Tynnereds kbfd*
  • Utby*
  • Västra Frölunda (Frölunda)
  • Västra Frölunda kbfd*
  • Älvsborg
  • Älvsborgs kbfd*
  • Örgryte

Kirkot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Göteborg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Införlivning med Göteborgs kommun 1868- (XLS) Stadsbyggnadskontoret. Viitattu 7.9.2012. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c d Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  24. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.1.2022. (ruotsiksi)
  25. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  26. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  27. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Göteborgin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Göteborgs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja artikkelista Göteborgs stad.