Zen-puutarha
Zen-puutarhaksi (jap. 枯山水, karesansui) kutsutaan japanilaista puutarhaa, jonka tärkeimpinä elementteinä ovat sora, hiekka, kivet ja toisinaan myös ruoho tai muut elolliset elementit. Tyypillisesti kuivaan puutarhaan eivät kuulu kukkivat kasvit tai puut, sammalta sen sijaan käytetään kyllä. Myös seisova ja virtaava vesi puuttuvat tästä puutarhatyypistä - niiden sijasta vesiaiheita kuvataan usein soran ja kivien asettelulla.[1]
Länsimaissa käytetty nimitys "Zen-puutarha" tulee ajatuksesta, että puutarha olisi tarkoitettu japanilaisten munkkien meditaatiopaikaksi. Japaninkielinen nimi kääntyy kuitenkin "Kuiva puutarha", niitä on muuallakin kuin temppelien yhteydessä ja vastaavasti zen-temppelien yhteydessä on monenlaisia puutarhoja. Tyypillinen meditaatioasento on kasvot kohti seinää, ei puutarhaa.[2]
Rauhoittumisen apuvälineinä voidaan käyttää myös pienoispuutarhoja (vertaa bonsai-puihin). Pienoispuutarha on pieni hiekkarasia, jossa on joitakin kauniinmuotoisia kiviä sekä pienikokoinen harava. Mieli tyyntyy ja meditaatioon keskittyminen helpottuu, kun hiekkaan haravoi kuvioita pienoisharavalla tai sormilla.
Tunnetuin zen-puutarha on Ryōan-jin eli Rauhallisen lohikäärmeen temppelin yhteydessä Kioton luoteispuolella. Sen mukaan zen-puutarhoja kutsutaan usein nimellä ryōan-ji tai karesansui (kuiva puutarha).
Lähteet
muokkaa- ↑ Karesansui Jaanus - Japanese Architecture and Art Net Users System.. Viitattu 10.7.2013.
- ↑ Roth D M: The Zen Garden Myth Japanese Garden Journal. Viitattu 10.7.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- Zen Garden (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
