Zeisen suola

kemiallinen yhdiste

Zeisen suola (K[PtCl3(C2H4)]) on platinan organometallikomplekseihin kuuluva yhdiste. Yhdiste on saanut nimensä tanskalaisen William Christopher Zeisen mukaan, joka valmisti sitä ensimmäisen kerran vuonna 1827. Se on ensimmäisenä valmistettu metallin ja platinan kompleksi.

Zeisen suola
Tunnisteet
IUPAC-nimi Kaliumtrikloro(etyleeni)platinaatti(II)
CAS-numero 16405-35-9
PubChem CID 71311337 ja 193510
SMILES C=C.O.[Cl-].[Cl-].[Cl-].[K+].[Pt+2]
Ominaisuudet
Molekyylikaava K[PtCl3(C2H4)]
Moolimassa 368,582 g/mol

Ominaisuudet ja valmistus muokkaa

Huoneenlämpötilassa Zeisen suola on keltaista kiteistä. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen. Zeisen suolan rakenteessa platinan tyhjä d6-orbitaali ottaa vastaan elektroneja eteenin π-orbitaalilta. Samanaikaisesti platinan d-orbitaalit vuorovaikuttavat eteenin π*-orbitaalin kanssa ja luovuttavat niille elektroneja. Tätä kutsutaan takaisinsitoutumiseksi.[1][2][3][4] Happamissa oloissa kuumennettaessa Zeisen suola reagoi muodostaen niin kutsutun Zeisen dimeerin[5].

Zeise valmisti yhdistettä kuumentamalla kaliumtetrakloroplatinaattia etanolissa. Sitä voidaan valmistaa myös eteenin ja kaliumtetrakloroplatinaatin reaktiolla.[1][3][5]

 

Lähteet muokkaa

  1. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 757. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  2. Arno Behr: Catalysis, Homogeneous, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010.
  3. a b Robert H. Crabtree: The Organometallic Chemistry of The Transition Metals, s. 134–135. 4th Edition. John Wiley & Sons, 2005. ISBN 0-471-66256-9. (englanniksi)
  4. Richard A. Love, Thomas F. Koetzle, Graheme J. B. Williams, Lawrence C. Andrews & Robert Bau: Neutron diffraction study of the structure of Zeise's salt, KPtCl3(C2H4).H2O. Inorganic Chemistry, 1975, 14. vsk, nro 11, s. 2653–2657. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2021. (englanniksi)
  5. a b Andrew J. Phillips, Paul A. Allegretti & Eric M. Ferreira: Di‐μ‐chlorodichlorobis(η2‐ethene)‐diplatinum , e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2014. Teoksen verkkoversio Viitattu 14.5.2021.

Aiheesta muualla muokkaa