Zaraisk (ven. Зара́йск) on kaupunki Moskovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Okaan laskevan Osjotr-joen rannalla 162 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Luhovitsysta haarautuva tavaraliikenteen rata yhdistää sen Moskovan ja Rjazanin väliseen rautatiehen. Kaupunki on Zaraiskin piirin keskus. Asukkaita on 24 645 henkeä (vuonna 2010).[1]

Zaraisk
Зарайск
Zaraiskin kremlin muuria.
Zaraiskin kremlin muuria.
vaakuna
vaakuna
Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Zaraisk

Koordinaatit: 54.7582°N, 38.8821°E

Valtio Venäjä
Subjekti Moskovan alue
Piiri Zaraisk
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 20,5 km²
Korkeus 120 m
Väkiluku (2010)  ([1]) 24 645
 – Väestötiheys 1 202 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Pyhän Nikolaoksen katedraali Zaraiskin kremlissä.

Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla. Aluksi siitä käytettiin nimiä Krasnoje, Novgorod-na-Osjotre, Osjotr ja linnoituksessa sijainneen kirkon mukaan Nikola Zarazskoi. Nykyinen 1700-luvulla vakiintunut nimitys perustuu kirkon sijaintia kuvaavaan murresanaan zarazy ”kuoppainen, rotkoinen paikka”.[2]

Vuosina 1528–1531 Moskovan Venäjän etelärajalla sijainneeseen Zaraiskiin rakennettiin kivinen linnoitus eli kreml, jota vastaan tataarien joukot hyökkäilivät vuosina 1533, 1541 ja 1570. 1600-luvun alussa kaupungin lähellä käytiin taisteluja Ivan Bolotnikovin talonpoikaisarmeijan ja tsaari Vasili Šuiskin joukkojen välillä. Vuonna 1608 puolalaiset valloittivat ja hävittivät kaupungin. Vuonna 1610 linnoituksen päälliköksi tuli ruhtinas Dmitri Požarski, joka ryhtyi johtamaan maan vapauttamista miehittäjistä. Venäjän laajennuttua linnoitus menetti strategisen merkityksensä.

1600-luvulla Zaraisk oli huomattava kauppa- ja käsityöläiskaupunki. Vuonna 1778 siitä tuli Rjazanin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvun puolivälin jälkeen Zaraiskin kaupallinen merkitys väheni huomattavasti sen jäätyä syrjään Moskovan ja Rjazanin välisestä maantiestä ja rautatiestä. 1800-luvun lopussa kaupunkiin syntyi nahka- ja tekstiiliteollisuutta.

Nykyään kaupungissa on tekstiili-, jalkine, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta. Nähtävyyksistä huomattavin on tiilestä ja kivestä rakennettu kreml, jonka kulmissa on neljä pyöreää tornia ja niiden välissä kolme neliskulmaista porttitornia. Muurien sisäpuolella sijaitsevat muinaisvenäläiseen tyyliin vuonna 1681 rakennettu Nikolaoksen katedraali ja klassistinen Johannes Kastajan kirkko vuodelta 1821. Nikolaoksen kirkon sisällä on kolme puuleikkauksin ja -veistoksin koristeltua barokki- ja rokokootyylistä ikonostaasia.

1700-luvun lopulla laaditun asemakaavan mukaan rakennetun keskustan nähtävyyksiä ovat barokkityyliset Marian ilmestyksen (1777) ja Kolminaisuuden (1776–1788) kirkot, 1800-luvun klassistiset kauppiastalot sekä vuonna 1835 rakennettu Pyhän Eliaan kirkko. 13 kilometrin päässä kaupungista Darovojen kylässä on kirjailija Fjodor Dostojevskin isälle kuulunut kartano.[3] Zaraiskin kremlin vierestä vuonna 1980 löydetty paleoliittisen kauden asuinpaikka on Moskovan alueen vanhin tunnettu ihmisasutus.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 12.11.2013. (venäjäksi)
  2. Pospelov, Je.M.: Geografitšeskije nazvanija Moskovskoi oblasti, s. 256–257. Moskva: Ast – Astrel – Hranitel, 2007. ISBN 978-5-17-042560-0.
  3. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 144–145. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla

muokkaa