Luhovitsy
Luhovitsy (ven. Луховицы) on 29 850 asukkaan (2010) kaupunki Moskovan alueella Venäjällä. Kaupunki on piirikeskus ja osa 58 802 asukkaan Luhovitsyn piiriä. [1] Luhovitsy sijaitsee maanteitse noin 130 kilometriä Moskovasta kaakkoon vievän valtatien (M5) varrella, 10 kilometriä Oka-joesta lounaaseen. Kaupungissa on rautatieasema, joka sijaitsee Moskovasta kaakkoon Rjazaniin johtavan pääradan varrella.[2]
Luhovitsy (Луховицы) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
|
Luhovitsy |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Moskovan alue |
Piiri | Luhovitsyn piiri |
Perustettu | 1594 |
Kaupunkioikeudet | 1957 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 15 km² |
Korkeus | 125 m |
Väkiluku (2010) ([1]) | 29 850 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Suuntanumero(t) | (+7) 49663 |
Historia
muokkaaEnsimmäinen maininta Luhovitsystä löytyy vuodelta 1594, jolloin se mainitaan Gluhovitši-nimisenä Rjazanin arkkipiispan alaisena. Kaupunki sai rautatien, kun Moskova-Rjazan-rautatie valmistui 1860-luvulla. Kaupunkia kutsuttiin 1920-luvulle Luhovitšiksi, jolloin sen nimeä muutettiin hieman. Luhovitsy sai kaupunkioikeudet vuonna 1957.
Dedinovon linnoitus sijaitsee 11 kilometriä kaupungista koilliseen. Se tunnettiin 1600-luvulla Venäjän jokilaivavalmistuksen keskuksena. Yksi Venäjän ensimmäisistä sota-aluksista, Orel valmistettiin siellä vuonna 1669.
Talous
muokkaaKaupunki kasvoi nopeasti 1950-lopulta lähtien, kun MiG-lentokonesuunnittelutoimiston toimitiloja mukaan lukien tehtaita perustettiin sinne. Kaupungin tärkeimpiä teollisuudenaloja sekä työllistäjiä ovat kone-, elintarvike- sekä tekstiiliteollisuus. Kaupungin ympäristössä on myös suuria maanviljelyalueita, ja lisäksi Luhovitsyn alueella on suuria kalkki-, turve- sekä hiekkaesiintymiä.
Asukasluvun kehitys
muokkaaVuosi | 1897 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010[1] |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 1 700 | 9 500 | 18 100 | 27 700 | 32 501 | 32 403 | 29 850 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 12.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Luhovitsyn esittely (venäjäksi)
Hallinnollinen keskus: Moskova (erillinen hallintoalue) Aprelevka | Balašiha | Bronnitsy | Dedovsk | Dmitrov | Dolgoprudnyi | Domodedovo | Drezna | Dubna | Dzeržinski | Elektrogorsk | Elektrostal | Elektrougli | Frjazino | Golitsyno | Himki | Hotkovo | Istra | Ivantejevka | Jahroma | Jegorjevsk | Jubileinyi | Kašira | Klimovsk | Klin | Kolomna | Koroljov | Kotelniki | Krasnoarmeisk | Krasnogorsk | Krasnozavodsk | Krasnoznamensk | Kubinka | Kurovskoje | Likino-Duljovo | Ljubertsy | Lobnja | Losino-Petrovski | Luhovitsy | Lytkarino | Možaisk | Mytištši | Naro-Fominsk | Noginsk | Odintsovo | Orehovo-Zujevo | Ožerelje | Ozjory | Pavlovski Posad | Peresvet | Podolsk | Protvino | Puštšino | Puškino | Ramenskoje | Reutov | Rošal | Ruza | Šatura | Sergijev Posad | Serpuhov | Solnetšnogorsk | Staraja Kupavna | Štšolkovo | Stupino | Taldom | Tšehov | Tšernogolovka | Vereja | Vidnoje | Volokolamsk | Voskresensk | Vysokovsk | Zaraisk | Železnodorožnyi | Žukovski | Zvenigorod |