Zaborje
Zaborje (ven. Забо́рье) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lid-joen rannalla[1] 177 kilometriä Boksitogorskista[2] itään. Taajamassa on 1 200 ja kunnassa 1 800 asukasta (vuonna 2011)[3].
| Zaborje Забо́рье |
|
|---|---|
  Zaborje |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Boksitogorskin piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 716,4 km² |
| Väkiluku (2011) | 1 800 |
Maantiede ja asutus muokkaa
Zaborjen kunnan pinta-ala on 716,4 neliökilometriä. Se rajoittuu Boksitogorskin piirin Radogoštšin ja Podborovjen kuntiin sekä Vologdan alueen Babajevon piiriin.[4] Pinta-alasta 95,4 % on metsää ja 2,6 % maatalousmaata[5].
Pinnanmuodostukseltaan seutu on kumpuilevaa tasankoa, jolla virtaavat Tšagodan sivujoki Lid ja Sudan sivujoki Kolp. Suurimmat järvet ovat Olješskoje, Zaozerje ja Lobskoje. Hyötykaivannaisiin kuuluu turve.[6]
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu 18 kylää ja asutusta: Golovatšovo, Ivahnovo, Ivanovskoje, Korobištše, Kosoi Uhab, Kosterino, Krutoi Rutšei, Lesnoi, Lid, Listvenka, Lukinskoje, Netšajevskaja, Olješi, Peregoroda, Perun, Utišje, Veliki Dvor ja Vratšovo. Sadan–kahdensadan asukkaan keskuksia ovat Utišje ja Olješi.[3]
Historia muokkaa
Zaborje on syntynyt 1900-luvun alussa perustetun rautatieaseman yhteyteen. Neuvostoaikana se oli huomattava metsäteollisuuskeskus. Toisen maailmansodan aikana seudulta alkoi piiritettyyn Leningradiin johtanut Elämän tie.[1]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Kunnan läpi kulkee Sominon ja Olješin välinen maantie sekä Olhavan ja Vologdan välinen rautatie, jolla on Zaborjen ja Verhnevolskin asemat. Zaborjesta on linja-autoyhteys Jefimovskiin. Taajaman rautatieaseman kautta kulkee kaukojunia sekä paikallisjunia Pietariin, Olhavaan ja Babajevoon. Zaborjen ja Krasnyi Borin välillä on käyttämätön ja osittain purettu kapearaiteinen rautatie.[1][7]
Talous perustuu puunhankintaan ja pienimuotoiseen puunjalostukseen. Tärkein yritys on Podborovjen metsätalous. Merkittäviä työnantajia ovat myös erilaiset julkiset palvelut. Maataloutta edustavat asukkaiden palstaviljelmät.[8]
Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, paikallissairaala, apteekki, posti, kahvila ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös Utišjessa, Olješissa ja muissa kylissä.[9] Zaborjessa on vuonna 2006 valmistunut puinen ortodoksikirkko[1].
Nähtävyydet ja matkailu muokkaa
Seudulta on löydetty kolme muinaista asuin- ja hautapaikkaa. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Lidin ja Listvenkan kylien kirkot, joista jälkimmäinen on valtakunnallinen suojelukohde. Zaborjessa on toisen maailmansodan muistomerkki.[10]
Matkailijoita houkuttelevat seudun luonto sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuudet. Sennoje-järven rannalle suunnitellaan lomakylää. Kunnassa on piirin kaupunkilaisten kesäasutusta.[11]
Lähteet muokkaa
- Zaborjevskoje selskoje poselenije Boksitogorskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti: Projekt generalnogo plana. Materialy po obosnovaniju projekta: Pojasnitelnaja zapiska 2012. Sankt-Peterburg – Boksitogorski munitsipalnyi raion: Enko. Viitattu 14.9.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Zaborjen kunta Boksitogorskin piirin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Zaborje Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa (venäjäksi)