Fukuzawa Yukichi

Modernin valistuksen ajattelija, kouluttaja, filosofi, tutkija, kirjailija, kirjailija, toimittaja, kääntäjä, yrittäjä ja Keion yliopiston perustaja Japanin Meiji-aikakaudella (1835-1901)
(Ohjattu sivulta Yukichi Fukuzawa)

Fukuzawa Yukichi (18351901) oli japanilainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolla oli oma roolinsa maata 1800-luvun jälkipuolella mullistaneessa modernisaatioprosessissa. Fukuzawan ansioihin lukeutuu muun muassa Keiō-yliopiston perustaminen.

Fukuzawa Pariisissa vuonna 1862.

Elämä

muokkaa

Fukuzawa syntyi alaluokkaiseen ja köyhään samuraisukuun Osakassa. Kun hänen isänsä kuoli äkisti puolitoista vuotta myöhemmin, äiti muutti viiden lapsensa kera takaisin Nakatsuun, mistä perhe oli lähtöisin. Köyhyyden vuoksi Fukuzawa pääsi kouluun vasta 14-vuotiaana, kymmenen vuotta tavallisen aloitusiän jälkeen. Kun kommodori Matthew Perryn komentama yhdysvaltalainen laivasto-osasto saapui Japaniin vuonna 1853, suvun päämiehen aseman isältään perinyt Fukuzawan isoveli Sannosuke kehotti veljeään lähtemään Nagasakiin opiskelemaan hollantia, jotta tämä voisi perehtyä länsimaiden aseteknologiaan. Hollantia pidettiin Japanissa ulkomaansuhteiden kielenä, sillä yli 200 vuotta valinneen eristäytymispolitiikan aikana ainoat maahan sallitut länsimaalaiset olivat olleet alankomaalaisia, joiden tukikohdaksi oli osoitettu Dejiman saari Nagasakin edustalla.[1]

Fukuzawa vietti Nagasakissa vain lyhyen aikaa ja aikoi jatkaa opintojaan Edossa, mutta veli suostutteli hänet kirjautumaan sen sijaan hollanninkieliseen Tekijukun kouluun Osakassa, missä hän opiskeli kolme vuotta. Syksyllä 1858 hänet pestattiin Edoon opettamaan hollantia Nakatsun läänin vasalleille. Heinäkuussa 1859 Japani avasi uusia satamia ulkomaalaisille laivoille, yhtenä niistä Jokohama Tokionlahden rannalla. Fukuzawa matkusti tutustumaan satamaan, mutta siellä hänelle paljastui, etteivät yhdysvaltalaiset ymmärtäneetkään hollantia – he puhuivat englantia. Niinpä hän ryhtyi opiskelemaan sitä.[2]

Vuonna 1860 Fukuzawa pääsi japanilaisen lähetystön mukaan kuukauden neuvottelumatkalle Yhdysvaltoihin, mistä hän sai hankittua englannin opiskelunsa tueksi Websterin sanakirjan. Paluunsa jälkeen hänet otettiin bakufun palvelukseen kääntämään diplomaattisia asiakirjoja. Seuraavana vuonna Fukuzawa valittiin tulkiksi viralliseen lähetystöön, joka matkusti tutustumaan Eurooppaan. Vuoden mittaisella matkalla se vieraili Alankomaissa, Britanniassa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä. Fukuzawa vakuuttui Euroopassa siitä, että kehittyäkseen länsimaiden tasolle Japani tarvitsi ensisijaisesti oppineita ja koulutettuja ihmisiä eikä vain sellaisenaan maahantuotua teknologiaa. Palattuaan hän julkaisi kokemustensa pohjalta ensimmäisen osan länsimaita käsittelevästä teoksestaan Seiyō Jijō, josta tuli myyntimenestys.[3] Hän myös perusti Edon Tsukijin kaupunginosaan[4] oman koulunsa, jonka hän nimesi myöhemmin vuonna 1868 tuolloin vallinneen Keiō-aikakauden mukaan Keiō Gijukuksi (gijuku ’yleinen koulu’). Aikanaan Keiō Gijukusta kehittyi nykyinen Keiō-yliopisto.[5] Vuonna 1867 Fukuzawa osallistui toiselle Yhdysvaltain-matkalle, jolta hän toi mukanaan oppikirjoja koulunsa oppilaille.[3]

Bakufun kukistuttua Meiji-restauraatiossa Fukuzawa ei suostunut uuden hallinnon palvelukseen vaan paneutui muun muassa koulutukseen, kirjoittamiseen ja käännöksiin.[3] Hän kuului Mori Arinorin aloittamaan intellektuellien Meirokusha-seuraan, joka ajoi Japanin modernisaatiota länsimaista mallia ottaen.[6] Vuonna 1882 Fukuzawa perusti laajan levikin saavuttaneen Jiji-shimpo-sanomalehden, jossa hän sen jälkeen julkaisi useimmat kirjoituksensa.[7]

Fukuzawa edisti myös retoriikan omaksumista Japanissa. Perinteisesti maassa ei ollut harjoitettu julkisten puheiden pitämistä, ja jotkut japanilaiset olivat pitäneet kieltään siihen soveltumattomana. Fukuzawa joutui jopa keksimään uuden sanan tarkoittamaan puheenpitoa: enzetsu. Samoin hän kehitti väittelyä tarkoittavan sanan tōron yhdistämällä kiistaa ja mielipidettä tarkoittavat sanat. Hänen toukokuussa 1874 Keiō Gijukuun perustamansa puheenpitosali Enzetsukan on yhä pystyssä Mitan kampuksella.[8][9]

Lähteet

muokkaa
  • Oliver, Robert T.: Leadership in Asia: Persuasive Communication in the Making of Nations, 1850–1950. University of Delaware Press, 1989. Teos Google Books -palvelussa. (englanniksi)
  • Nishikawa Shunsaku: Fukuzawa Yukichi. Prospects: The Quarterly Review of Comparative Education, 1993, 23. vsk, nro 3/4, s. 493–506. Unesco. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.5.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

muokkaa
  1. Nishikawa 1993, s. 2.
  2. Nishikawa 1993, s. 2–3.
  3. a b c Nishikawa 1993, s. 3–4.
  4. 日本大百科全書: 築地(東京都) Kotobank. Viitattu 12.11.2022.
  5. Nishikawa 1993, s. 4–5, 10.
  6. Oliver 1989, s. 47.
  7. Nishikawa 1993, s. 8.
  8. Nishikawa 1993, s. 5.
  9. Oliver 1989, s. 46–47, 51.