Ystävyyden puisto

Ystävyyden puisto eli Ystävyyden luonnonsuojelualue on viiden kainuulaisen ja yhden venäläisen luonnonsuojelualueen muodostama kokonaisuus itärajan molemmin puolin. Suomi ja Neuvostoliitto perustivat vuonna sen vuonna 1989. Suomen alueet sisältyvät myös Natura 2000 -alueisiin.

Puiston tarkoituksena on säilyttää edustavia näytteitä raja-alueen erämaisesta luonnosta: metsistä, soista, järvistä ja virtaavista vesistä. Raja-alueella olevat eläimet, kuten karhut ja metsäpeurat vaeltavat maasta toiseen, joiden liikkumista myös yhteinen luonnonsuojelualue suojelee.

Puiston tavoitteena on metsäpeuran suojelun lisäksi Suomen ja Venäjän ympäristön tutkimuksen ja ympäristönsuojelualan yhteistyö. Ystävyyden puiston tutkimuskeskus ja Kostamuksen luonnonpuisto toteuttavat raja-alueella yhteisiä tutkimushankkeita.

Kuhmossa sijaitsee Luontokeskus Petola, jossa annetaan tietoa Ystävyyden puistosta ja Kainuun muista luonnonsuojelualueista sekä myös suurpedoista.

Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueet

• Suomi:
  • Ulvinsalon luonnonpuisto, Kuhmo (25 km²)
  • Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue, Kuhmo ja Suomussalmi (38 km²)
  • Elimyssalon luonnonsuojelualue, Kuhmo (82 km²)
  • Lentuan luonnonsuojelualue, Kuhmo (51 km²)
  • Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue, Kuhmo (36 km²)

• Venäjä:
  • Kostamuksen luonnonpuisto (480 km²)

Lähteet

• Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut: Ystävyyden puisto -esite.
• Metsähallitus Luonnonsuojelu: Suomen luonnonsuojelualueet. 1997. ISBN 951-53-0883-6.
• Ympäristöministeriö / Metsähallitus: Ystävyyden luonnonsuojelualue. 1991.

Aiheesta muualla

• Ympäristöministeriö: Ystävyyden puisto
• Metsähallitus: Luontoon.fi: Luontokeskus Petola (Arkistoitu – Internet Archive)