Wikipedia

Ysaora Thibus

ranskalainen miekkailija

Ysaora Thibus (s. 22. elokuuta 1991 Les Abymes, Guadeloupe) on ranskalainen florettimiekkailija ja moninkertainen arvokisamitalisti. Huhtikuussa 2021 Thibus oli FIE:n rankingissa kolmas, joka on hänen paras sijoituksensa.[1]

Mitalit
Thibus vuonna 2013
Thibus vuonna 2013
Maa:  Ranska
Naisten miekkailu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Tokio 2020 Joukkue
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Budapest 2013 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Wuxi 2018 Yksilö
Pronssia Pronssia Kazan 2014 Joukkue
Pronssia Pronssia Moskova 2015 Joukkue
Pronssia Pronssia Rio de Janeiro 2016 Joukkue
Pronssia Pronssia Leipzig 2017 Yksilö
Pronssia Pronssia Wuxi 2018 Joukkue
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Legnano 2012 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Zagreb 2013 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Düsseldorf 2019 Joukkue
Pronssia Pronssia Zagreb 2013 Yksilö
Pronssia Pronssia Strasbourg 2014 Joukkue
Pronssia Pronssia Montreux 2015 Joukkue
Pronssia Pronssia Toruń 2016 Joukkue
Pronssia Pronssia Tbilisi 2017 Yksilö
Pronssia Pronssia Novi Sad 2018 Joukkue
Pronssia Pronssia Düsseldorf 2019 Yksilö

Ura

muokkaa

Thibus osallistui ensimmäisiin aikuisten arvokilpailuihin vuonna 2012, jolloin hän osallistui Legnanon EM-kilpailuihin. Hän voitti alkulohkossaan kuudesta ottelusta kaksi, jolloin hän aloitti jatko-ottelut 1. kierrokselta. Ensimmäisessä jatko-ottelussa hän voitti puolalaisen Małgorzata Wojtkowiakin, toisessa saksalaisen Carolin Golubytskyin, mutta hävisi puolivälierissä venäläiselle Kamilla Gafurzianovalle.[2] Joukkuekilpailussa Ranska aloitti voitolla Saksasta ja eteni loppuotteluun voittamalla Venäjän 45–43. Loppuottelussa Italia oli parempi, mutta Thibus voitti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa.[3] Thibus kilpaili myös Lontoon olympialaisissa yksilö- ja joukkuekilpailussa. Hän voitti yksilökilpailun toisella kierroksella venäläisen Inna Deriglazovan 15–8, mutta hävisi kolmannella kierroksella japanilaiselle Kanae Ikehatalle 15–11.[4] Joukkuekilpailun puolivälierissä Ranska voitti Puolan 42–31, mutta välierissä Italia oli parempi 45–22. Pronssiottelussa Etelä-Korea voitti Raskan.[5] Vuonna 2013 Thibus saavutti uransa ensimmäisen MM-mitalin, kun Ranskan joukkue oli toinen joukkuekilpailussa. Yksilökilpailussa Thibus oli yhdeksäs. Saman vuoden EM-kilpailuissa Thibus oli kolmas yksilökilpailussa ja Ranskan joukkue toinen joukkuekilpailussa. Kazanin MM-kilpailuissa 2014 Thibus saavutti joukkuekilpailussa MM-pronssia ja oli yksilökilpailussa 10. Strasbourgin EM-kilpailuissa Thibus saavutti joukkuepronssia, mutta putosi yksilökilpailussa neljännesvälierissä. Vuonna 2015 Thibus saavutti MM-pronssia ja EM-pronssia joukkuekilpailussa. Vuoden 2016 EM-kilpailuissa Thibus eteni yksilökilpailussa puolivälierävaiheeseen, mutta hävisi Arianna Errigolle. Joukkuekilpailussa Ranska saavutti jälleen pronssia. MM-kilpailuissa oli mukana vain joukkuekilpailu, jossa Ranska oli kolmas. Rio de Janeiron olympialaisissa oli mukana vain floretin yksilökilpailu. Hän voitti toisella kierroksella turkkilaisen İrem Karameten ja kolmannella kierroksella kiinalaisen Le Huilinin. Puolivälierissä venäläinen Aida Shanayeva oli parempi pistein 15–13.[6]

Vuonna 2017 Thibus oli EM-kilpailujen yksilökilpailussa kolmas. MM-kilpailuissa hän saavutti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen MM-mitalin, kun hän oli kolmas. Vuoden 2018 EM-kilpailuissa Thibus saavutti EM-pronssia joukkuekilpailussa. MM-kilpailuissa hän saavutti MM-hopeaa yksilökilpailussa ja MM-pronssia joukkuekilpailussa. Vuoden 2019 EM-kilpailuissa Thibus sai taas kaksi mitalia, kun oli toinen joukkuekilpailussa ja kolmas yksilökilpailussa. Vuoden 2019 MM-kilpailuista hän ei saanut yhtään mitalia.

Tokion olympialaisissa 2020 Thibus oli mukana Ranskan joukkueessa, joka sai floretin joukkuekilpailussa hopeaa. Floretin yksilökilpailussa Thibus oli yhdeksäs.[7] Pariisissa 2024 Thibus jäi floretin yksilökilpailussa sijalle 28. Hän oli myös mukana Ranskan joukkueessa, joka sijoittui joukkuekilpailussa viidenneksi.[8]

Arvokisojen lisäksi Thibus on voittanut kertaalleen Grand Prix’n, kun oli paras Torinossa 2020. Hänellä on myös neljä pronssia Grand Prix -kilpailuista.[1]

Tulokset arvokisoissa

muokkaa

Olympialaiset

muokkaa
Vuosi Kilpailu Sijoitus
2012 Floretin yksilökilpailu 16.
Floretin joukkuekilpailu 4.
2016 Floretin yksilökilpailu 5.
2020 Floretin yksilökilpailu 9.
Floretin joukkuekilpailu 2  Hopeaa
2024 Floretin yksilökilpailu 28.
Floretin joukkuekilpailu 5.

Maailmanmestaruuskilpailut

muokkaa
Vuosi Yksilö Joukkue
2013 9. 2  Hopeaa [9][10]
2014 10. 3  Pronssia [11][12]
2015 7. 3  Pronssia [13][14]
2016 3  Pronssia [15][16]
2017 3  Pronssia 5. [17][18]
2018 2  Hopeaa 3  Pronssia [19][20]
2019 9. 4. [21][22]

Euroopan-mestaruuskilpailut

muokkaa
Vuosi Yksilö Joukkue
2012 8. 2  Hopeaa [2][3]
2013 3  Pronssia 2  Hopeaa [23][24]
2014 13. 3  Pronssia [25][26]
2015 13. 3  Pronssia [27][28]
2016 6. 3  Pronssia [29][30]
2017 3. 5. [31][32]
2018 22. 3  Pronssia [33][34]
2019 3  Pronssia 2  Hopeaa [35][36]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Ysaora Thibus FIE. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b European Championship 2012 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b European Championship 2012 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  4. ↑ 2012 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  5. ↑ 2012 Summer Olympics - Foil, Team, Women Olympedia. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  6. ↑ 2016 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  7. ↑ THIBUS Ysaora Tokyo 2020. Arkistoitu 29.7.2021. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
  8. ↑ THIBUS Ysaora Paris 2024. Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
  9. ↑ World Championship 2013 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  10. ↑ World Championship 2013 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  11. ↑ World Championship 2014 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  12. ↑ World Championship 2014 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  13. ↑ World Championship 2015 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  14. ↑ World Championship 2015 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  15. ↑ World Championship 2016 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  16. ↑ World Championship 2016 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  17. ↑ World Championship 2017 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  18. ↑ World Championship 2017 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  19. ↑ World Championship 2018 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  20. ↑ World Championship 2018 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  21. ↑ World Championship 2019 - Women, foil, individual FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  22. ↑ World Championship 2019 - Women, foil, team FIE. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  23. ↑ European Championship 2013 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  24. ↑ European Championship 2013 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  25. ↑ European Championship 2014 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  26. ↑ European Championship 2014 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  27. ↑ European Championship 2015 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  28. ↑ European Championship 2015 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  29. ↑ European Championship 2016 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  30. ↑ European Championship 2016 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  31. ↑ European Championship 2017 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  32. ↑ European Championship 2017 - Women, foil, team EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  33. ↑ European Championship 2018 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  34. ↑ European Championship 2018 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  35. ↑ European Championship 2019 - Women, foil, individual (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  36. ↑ European Championship 2019 - Women, foil, team (pdf) EFC. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ysaora_Thibus&oldid=22548712”