Avaa päävalikko
Kauppakeskus BePOP, oikealla Yrjönkadun alkupäätä.

Yrjönkatu on noin kilometrin pituinen katu Porin keskustassa. Sen keskiosaa kutsutaan yleisesti myös nimellä Kävelykatu.

Yrjönkatu kulkee keskustan ruutukaava-alueen halki. Se alkaa Porin linja-autoaseman edustalla olevalta Keskusaukiolta, päättyen Kokemäenjoen Etelärannassa joen ylittävälle Porinsillalle.

Yrjönkatu on keskustan tärkein liikekatu. Sen varrella sijaitsee kauppakeskuksia, tavara- ja liiketaloja, pankkeja, ravintoloita, virastoja sekä muun muassa Porin kauppatori. Noin 450 metrin pituinen osuus Yrjönkadun keskivaiheilla on kävelykatuna.

HistoriaMuokkaa

 
Yrjönkadun rakennuksia kauppatorilta kuvattuna.

Yrjönkatu syntyi vuonna 1852, jolloin Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti G. T. von Chiewitz laati tulipalossa tuhoutuneelle kaupungille uuden asemakaavan. Kadusta tuli yksi ruutukaava-alueen kahdeksasta pohjois-eteläsuunnassa kulkevasta kadusta.

Sen alkuperäiseksi nimeksi oli merkitty Georgs gatan, roomalaisen marttyyrin Pyhän Yrjön mukaan. Hänen mukaansa on Venäjän vallan aikana nimetty myös muita katuja Suomen eri kaupungeissa.

Valtatie 8 kulki Porin keskustan läpi Yrjönkatua pitkin aina vuoteen 1974 saakka. Linnansillan valmistuttua valtatien liikenne siirtyi kahden korttelin verran idemmäksi Vähälinnankadulle.

Yrjönkadun keskiosa muutettiin kävelykaduksi vuonna 1977. Kysessä oli Suomen ensimmäinen asemakaavassa vahvistettu kävelykatu.[1]

Kadun varrella olevia rakennuksia ja paikkojaMuokkaa

 
Porin kauppahalli.

Yrjönkadun keskiosa kävelykadun varrella on Porin halutuinta ja kalleinta liiketilaa. Siellä sijaitsevat muun muassa kauppakeskukset Teljäntori ja IsoKarhu sekä Porin kauppatori ja kauppahalli. Tavarataloista Yrjönkadulla toimivat Anttila ja Sokos. Kävelykadulla on myös useiden valtakunnallisten ketjujen myymälöitä.

Kävelykatuosuuden alkupäässä sijaitsee arkkitehtuurisesti merkittävä kauppakeskus BePOP. Lisäksi kävelykadulla on Promenadikeskus, joka on vuonna 1999 avattu konsertti- ja elokuvakeskus.

Kävelykadun jälkeisellä kauppatorin pohjoispuolisella osuudella on useita pieniä kivijalkamyymälöitä sekä vuonna 1967 valmistunut Porin postitalo. Kauppatorin pohjoispuolella oleva osuus on päällystetty mukulakivillä.

 
Promenadikeskus.

Aivan Yrjönkadun loppupäässä Kokemäenjoen rannassa sijaitsee vuodelta 1863 oleva uusgotiikkaa edustava Keski-Porin kirkko puistoineen.

Kadun länsipuolen viimeinen kortteli ennen jokirantaa kuuluu arvokkaaseen 1800-luvulla rakennettuun Kivi-Porin alueeseen. Muutoin kadun rakennuskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta peräisin 1950–1980-luvuilta. Yhtään vanhaan kaupunkikeskustaan kuulunutta puutaloa ei ole enää jäljellä.

Yrjönkadun ja Itäpuiston risteyksessä sijaitsee Eetu Salinin mukaan Eetunaukioksi nimetty tapahtuma-aukio, jossa on muun muassa katukahviloita sekä esiintymislava.

LähteetMuokkaa

  1. Kävelykatu kiinnostaa ja kehittyy 21.7.2009. Satakunnan Kansa. Viitattu 5.10.2012.