Yrjö Rannikko

Yrjö Erik Adrian Rannikko (22. elokuuta 190012. marraskuuta 1980) oli suomalaisen elokuva-alan monitoimimies. Hän puhui vuosien ajan Elokuva-arkiston perustamisen puolesta, vaikka sen vuonna 1957 käytännössä sitten perustivat Aito Mäkinen ja Jörn Donner.[1]

Rannikko oli insinööri, heimosoturi, asuntokiinteistömies, elokuvateatterinomistaja, päätoimittaja, lehdenjulkaisija, arkistonkerääjä, kaitafilmaaja, filatelisti ja maailmanmatkaaja, ja toimi kaikilla aloilla niin julkisuudessa kuin taustavaikuttajanakin.[1]

Hän valmistui sähköinsinööriksi Saksassa vuonna 1925. Sen jälkeen hän toimi kaksi vuotta Turun kaupungin sähkölaitosinsinöörinä ja vuosina 1926–1936 Suomen Asuntokiinteistöliiton sihteerinä ja 1927–1937 Talonomistajan Lehden / Asuntokiinteistö-lehden päätoimittajana. Hän perusti isänsä ja veljensä kanssa vuonna 1927 Turkuun elokuvateatteri Kinolan (nykyisin Formia), joka oli perheyhtiö Turun Kino Oy:n omistuksessa 40 vuotta.[1]

Vuosina 1946–1949 hän oli Fenno-Filmin toimitusjohtaja, jona aikana hän teki yhdessä Roland af Hällströmin kanssa käsikirjoituksen elokuvaan Läpi usvan. Hän toimi englantilaisia elokuvia maahantuovan Parvisfilmin kaupallisena johtajana 1949–1960, Teknillisen Informaatiopalvelun (nykyisen Talouselämän Tiedotustoimiston edeltäjä) johtajana 1960–1964 ja sen jälkeen kolme vuotta elokuvavalmistamo Filmservice & C:on toimitusjohtajana.[1]

Rannikko perusti 1932 Suomen Kinolehden, josta myöhemmin tuli Suomen Filmikamarin julkaisu.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Yrjö Rannikko, Kava.fi, viitattu 5.9.2013 (Sisältää myös Rannikon omin sanoin kertoman elämäkerran)