Yleisiä vesialueita ovat Suomen aluevedet merellä ja suurten järvien selät, siltä osin kuin ne ovat kylien rajojen ulkopuolella. Yleisillä vesialueilla voi olla myös vähäisiä saaria. Suomessa kaikilla vesialueilla on omistaja. Yleiset vesialueet omistaa valtio (paitsi Ahvenanmaalla, jossa ne omistaa maakunta).[1][2] Yleiset vesialueet merkitään kiinteistöinä kiinteistörekisteriin. Sisäjärvistä yhteistä vesialuetta on yhdeksässä järvessä, eli Päijänteessä, Lappajärvessä, Höytiäisessä, Pyhäselässä, Orivedessä, Koitereessa, Puruvedessä, Oulujärvessä ja Inarijärvessä.[3]

Pääosa yleisistä vesialueista on Metsähallituksen hallinnassa (24 350 km² vuoden 2008 alussa).[2]

Kaikki valtion omistama vesialue ei ole yleistä vesialuetta. Valtio omistaa myös ns. yksityistä vettä muun muassa osana valtion metsämaa- ja suojelualuekiinteistöjä.[2]

Kalastuksesta yleisellä vesialueella on omat määräyksensä. Meressä yleisellä vesialueella on Suomessa vakinaisesti asuvalla pohjoismaan kansalaisella oikeus kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Järvessä yleisellä vesialueella on kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa koukkukalastusta.[4]

Yleisiä vesialueita ei tule sekoittaa yksityisten kiinteistöjen yhteisomistuksessa oleviin yhteisiin vesialueisiin eli osakaskuntiin.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Laki oikeudesta yleisiin vesialueisiin 1.4.1966/204 finlex.fi. Viitattu 26.7.2010.
  2. a b c Yleiset vesialueet Metsähallituksen hallinnassa Metsähallitus. Viitattu 26.7.2010. [vanhentunut linkki]
  3. Tieteen termipankki: Yleinen vesialue tieteentermipankki.fi.
  4. Kalastusluvat Metsähallitus. Viitattu 26.7.2010. [vanhentunut linkki]