Yksityisen kielen argumentti
Yksityisen kielen argumentilla tarkoitetaan Ludwig Wittgensteinin väitettä, jonka mukaan on mahdotonta, että olisi kieli, jonka kuvaamat merkitykset tuntee vain yksi henkilö. Argumentti on Wittgensteinin kielifilosofian keskeisimpiä.
Teoksessaan Filosofisia tutkimuksia Wittgenstein kuvitteli yksityisen kielen: "Tämän kielen sanojen on määrä viitata siihen, mistä vain puhuja voi tietää; hänen välittömiin, yksityisiin aistimuksiinsa. Kukaan toinen ei näin ollen voi ymmärtää tätä kieltä".[1] Hän kuitenkin totesi, että tällainen kieli on mahdoton, sillä kielelliset ilmaisut saavat merkityksensä vain osana sosiaalista, julkista kieliyhteisöä.
Wittgensteinin mukaan Descartesin jälkeinen kieli- ja mielenfilosofia nojaa oletukseen tällaisen idealistisen kielen mahdollisuudesta. Hänen filosofiansa oli kritiikkiä tällaista olettamusta kohtaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Filosofisia tutkimuksia §243.
Kirjallisuus
muokkaa- Wittgenstein, Ludwig: Filosofisia tutkimuksia. (Suomentanut Heikki Nyman) WSOY: Porvoo, Helsinki, Juva, 1981.
Aiheesta muualla
muokkaa- Aalto, Maija: Descartes ja Wittgensteinin yksityiskieliargumentti. niin & näin 4/2000, 43–47.
- Pihlström, Sami: Jaakko Hintikka, Ludwig Wittgenstein ja vuosisatamme filosofian kahtiajako niin & näin 3/1998.
- Candlish, Stewart & Wrisley, George: Private Language The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)