Ydinkranaatti on tykistöase, kranaatti joka käyttää ydinräjähteeseen perustuvaa latausta. Se ammutaan raskaalla maavoimien tykillä. Kranaatin kantama on vaihdellut, arviolta välillä 10-40 kilometriä.

280 mm:n Atomic Annie kuvattuna Virginian sotamuseossa.
W48-ydinkranaatin malli.

Ensimmäinen tämän tyyppiseen aseeseen liittyvä ydinkoe tehtiin Yhdysvalloissa 25. toukokuuta 1953. Operaatio Upshot-Knotholessa ammuttiin Grable-nimisessä testissä U-235 -ydinkranaatti Atomic Annie -nimisestä järeästä tykistä. Testi toteutettiin Nevadan koealueella ja sen arvioitu voimakkuus oli ollut 15 kilotonnia. Kranaatti ammuttiin 280 mm (11 tuuman) tykistä ja se lensi noin 10 km ennen räjähtämistään.[1]

Ainakin kaliipereja 155 mm ja 203 mm (8 tuumaa) varastoitiin Yhdysvaltain tykistön käyttöön. Kylmän sodan päättymisen myötä, tämä asetyyppi on kuitenkin poistettu vuoteen 1992 mennessä Yhdysvaltain asevoimien kalustovalikoimasta. Lyhyen kantaman taktisen käyttö oli sikäli ongelmallista, että sen aiheuttama ydinlaskeuma saattoi aiheuttaa suoranaista vaaraa myös omille joukoille, kuten esimerkiksi epäedullisten tuulten vallitessa.

Operaatio Upshot-Knotholen koeydinräjähdys nimeltä Grable.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.