Yttriumalumiinigranaatti
Yttriumalumiinigranaatti (YAG, Y3Al5O12, kirjoitetaan joskus yttrium-alumiini-granaatti) on keinotekoinen silikaattimineraali, joka kuuluu granaattien ryhmään. Se sisältää harvinaista maametallia yttriumia, ja sitä käytetään lähinnä kiinteän olomuodon lasereiden optisena materiaalina. Pelkkä YAG, kuten myöskään muut granaatit tai safiiri, ei puhtaana toimi laseroivana väliaineena, vaan siihen pitää doupata sopivien muiden aineiden ioneja. Yleisimmät douppausaineet ovat lantanoidit neodyymi (Nd:YAG) ja erbium (Er:YAG). Ceriumilla doupattua Ce:YAG-materiaalia on käytetty myös fosforina kuvaputkissa ja valkoisissa valodiodeissa.
| Yttriumalumiinigranaatti | |
|---|---|
 Nd:YAG lasermateriaalia (halkaisija 0,5 cm) |
|
| Luokka | Synteettinen silikaattimineraali |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Y3Al5O12 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | Yleensä väritön, mutta voi olla myös pinkki, punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen tai purppurainen |
| Kidejärjestelmä | Kuutiollinen |
| Lohkeavuus | ei |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 8–8,5 |
| Ominaispaino | 4,5–4,6 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasimaisesta subadamantialiseen |
| Taitekerroin | 1,833 (±0,010) |
| Kahtaistaitto | ei |
| Dispersio | 0,028 |
| Pleokroismi | ei |
| Lähteet | |
YAG-materiaaleja on myös käytetty koruteollisuudessa timanttien korvikkeena, mutta tämä on vähentynyt lähes olemattomiin zirkoniumdioksidista tehtyjen korukivien myötä.
Lasertekniikassa käytettyjä varianttejaMuokkaa
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Nd:YAGMuokkaa
Neodyymillä doupattu Nd:YAG on yleisin ja tärkein YAG-tyyppi käytännön sovellutuksissa.
Nd:Cr:YAGMuokkaa
Nd:Ce:YAGMuokkaa
Er:YAGMuokkaa
Erbiumilla doupattu YAG on myös paljolti käytetty. Sen aallonpituus on 2 940 nm.
Yb:YAGMuokkaa
Ytterbiumilla doupattu YAG on tärkeä 1μm-alueen laser, jonka pumppaamiseen käytetään yleensä 941 nm:n InGaAs-laserdiodia.[2][3]
Tm:YAGMuokkaa
Tuliumilla doupattu YAG toimii 2 010 nm aallonpituudella. Tm3+-ioni absorboi 785 nm fotoneja, mitä voidaan hyödyntää pumppaamalla Tm:YAG-kidettä tämän alueen laserdiodilla. Diodipumpatulla rakenteella saavutetaan jopa yli 100 W tehoja. Tm:YAG-lasereita käytetään lääketieteessä, meteorologiassa, sotilaallisissa sovelluksissa ja Lidar-keilauksessa.[4][5][3] Tuliumlasereiden aallonpituus tekee niistä erityisen soveltuvia kudosten leikkaamiseen lääketieteellisissä sovellutuksissa. Niitä käytetään varsinkin vettä sisältävien pehmytkudosten operoimiseen.[6][7]
Ho:YAGMuokkaa
Holmiumia käyttävää Ho:YAG-laseria on käytetty pehmytkudosten leikkauksissa. Halvempi Tm:YAG on syrjäyttämässä sitä, mutta Ho:YAG on edelleen käytössä tietyissä kirurgisissa operaatioissa kuten eturauhasen hyperplasian hoidossa. Ho:YAG-lasereita käytetään edelleen, koska niiden aallonpituus 2 100 nm osuu tuliumlasereiden alueen ylärajalle, missä Tm:YAG ei tuota tarpeeksi tehoa.[6]
Ho:Cr:Tm:YAGMuokkaa
Holmiumia, kromia ja tuliumia käyttävä YAG on tehokas laseroinnin väliaine, jolla on monia käyttökohteita meteorologiassa, sotilastekniikassa ja lääketieteessä. Sen aallonpituus on 2 080 nm.[3]
Cr:YAGMuokkaa
Pelkästään kromia (Cr4+-ioneja) käyttävä YAG.
Dy:YAGMuokkaa
Dysprosiumilla doupattu YAG on aine jonka fluoresenssi muuttuu lämpötilan mukaan, ja jota voidaan tästä syystä käyttää lämpötilan mittaamiseen.
Sm:YAGMuokkaa
Samariumilla doupattu YAG on samankaltainen kuin Dy:YAG.
Tb:YAGMuokkaa
Terbiumilla doupattu YAG emittoi kelta-vihreää valoa 544 nm aallonpituudella. Käytetty kuvaputkissa.
Ce:YAGMuokkaa
Ceriumilla seostettu YAG-materiaalia käytettiin ensimmäisissä valkoisissa LEDeissä, mistä niiden kehittäjä Shūji Nakamura sai vuoden 2006 Millennium-teknologiapalkinnon ja 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Gemdat.org Viitattu 23.1.2018 (englanniksi)
- ↑ Laser Materials Yb:YAG (pdf) Scientificmaterials.com. Viitattu 7.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Koechner, Walter: Solid-state laser engineering, s. 49. Springer, 2006. ISBN 0-387-29094-X. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
- ↑ Thulium YAG Lasers Azooptics.com. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Laser Materials Tm:YAG (pdf) Scientificmaterials.com. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Duarte, Frank J.: Tunable laser applications, s. 214-215. CRC Press, 2008. ISBN 1-4200-6009-0. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
- ↑ Nouri, Keyvan: Lasers in Dermatology and Medicine, s. 567. Springer Science & Business Media, 2011. ISBN 9780857292810. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
